Mobile World Congress lähestyy

Mobile World Congress lähestyy – asian huomaa hyvin, kun seuraa median huhumyllyjä ja spekulaatioita tulevista tuotejulkistuksista eri toimittajilta. Kongressin järjestää GSMA Barcelonassa 24.-27.2.2014. Tilaisuus on merkittävin mobiilialan tapahtuma ja vuoden 2013 statistiikka tukee väitettä hyvin : Melkein 1700 näytteilleasettajaa, Yli 72 000 osallistujaa, joista 41 000 C-tason päättäjiä ja yli 3400 median edustajaa 79 eri maasta.

Yritysten mobiliteetin osalta valitettavan usein median mielenkiinto seuraa kuluttajien mielenkiintoa ja keskittyy kuluttajille suunnattuihin palveluihin ja tuotteisiin. Ja järjestävän tahon operaattoreita tukevan taustan vuoksi asian ymmärtääkin. Keynoten vetää tänä vuonna Facebookin Mark Zuckerberg, joten keynote tulee saamaan myös paljon median huomiota.

Mobiilisuuden merkityksen noustua kriittiseksi menestystekijäksi yrityksissä, myös kongressin painopiste on ilahduttavasti siirtynyt kattamaan huomattavasti laajemman osan alueita. Käsiteltäviä alueita ovat tänä vuonna mm. liiketoiminnan transformaatio, “Connected Living”, analytiikka, mobiili kaupankäynti ja tietoturva-asiat.

Tilaisuudesta on muotoutunut merkittävä uusien Enterprise Mobility -alueen ratkaisujen julkaisupaikka ja itse tulen mielenkiinnolla seuraamaan mitä tapahtuma tuo tullessaan. Todennäköisesti en ole itse menossa paikan päälle, mutta yritän seurailla tilaisuutta muuten, esim. http://www.mobileworldlive.com -sivuston kautta sekä twitterissä #MWC14 -hästäkillä sekä seuraamalla @GSMA:ta.

Mikäli olet menossa tapahtumaan ja mobiilisovellusten alustat, hallinta, tietoturva ja analytiikka kiinnostaa niin voin järjestää myös hyviä kontakteja tilaisuuteen. Ja hyviä tipsejä itse reissuun löytyy täältä.

On ihan OK olla erilainen!

Mobiilisuus on nostettu asiakkaiden, analyytikoiden ja IT-teollisuuden ajatuksissa ja näkemyksissä erityisluonteiseen asemaan. Mutta miksi mobiili on erilainen tai erityisluonteinen verrattuna perinteiseen desktop-webbiin? Aihetta voidaan lähestyä useasta eri näkökulmasta. Tässä artikkelissa käsittelen asiaa mobiilia liiketoimintaa tekevän yrityksen perspektiivistä.

1) Mobiilisovellukset ovat erilaisia

Mobiilisovellukset ovat usein strategisia yritykselle. Ne tarjoavat välittömän pääsyn yrityksen palveluihin ja mahdollistavat vuorovaikutussuhteen syntymisen yrityksen ja käyttäjän välille aikaan ja paikkaan katsomatta. Tämä aiheuttaa painetta yrityksen taustaprosesseille, infrastruktuurille ja liiketoimintamalleille. Infrastruktuurin osalta mobiilikäyttö saattaa merkitä suurtakin kasvua transaktioiden määrässä, kun mobiilisovellukset helpottavat asiakkaan ja yrityksen välistä vuorovaikutusta – hyvinä esimerkkeinä usein tapahtuva tilauksen statuksen tai tilitietojen tarkistaminen. Vastavuoroisesti yritykset tavoittavat asiakkaansa aina ja voivat (oikein käytettynä) tarjota käyttäjilleen parempaa palvelua.

Yhtenä suurimpana ja erottavimpana tekijänä mobiilisovelluksissa pidetään sitä, että ne ovat kontekstitietoisia (context-aware), eli ymmärtävät ympäröivän tilanteen (aika, paikka…) ja muokkaavat käyttäytymistään sen mukaisesti. Kontekstuaalisuutta parhaiten hyödyntäviä sovelluksia on jo pitkään povattu seuraaviksi “killer-appseiksi”.

Vaikka verkkoyhteydet ovat Suomessa hyvällä mallilla, tulee niiden luotettavuus ottaa huomioon suunnittelussa. Ei voida olettaa, että jokaisessa niemennotkossa verkko toimii tai toimii täydellä nopeudella. Tämän takia siirrettävän datan määrä tulisi pitää pienenä ja sen käyttöä optimoida. Sovelluksesta riippuen offline-käyttö tulee olla tuettuna.

Mobiililaitteiden näyttöjen pieni koko vaatii erityistä panostusta käyttökokemuksen suunnitteluun. Mobiilisovellusten käyttäjät ovat käyttöliittymien osalta kranttuja ja vaativat niiltä parempaa käyttökokemusta kuin web-käytöstä. Tämän takia harvoin riittää, että lähdetään sovittamaan olemassa olevaa web-käyttöliittymää pieneen ruutuun. Varsinkin uusia sovelluksia suunniteltaessa tärkeää onkin nostaa mobiilikäyttö ensiksi suunniteltavien asioiden joukkoon. Perinteisestä poikkeavia käyttöliittymiä, kuten ääniohjautuvuutta, alkaa myös näkyä markkinoilla.

2) Mobiilisovellusten kehitys on erilaista

Mobiilisovellusten kehitys on usein se eniten keskustelua herättävä aihe. Nopeasti tullaan eri leirien väliseen vastakkainasetteluun: Kehitetäänkö Web-/HTML5-, natiivi- vai hybridimalleilla, mille alustalle lähdetään tekemään sovelluksia ensin, jne. Mobiilisuus on kuuma aihe ja markkinat ovat pullollaan pelureita, jotka yrittävät saada siivunsa mehukkaasta grillikyljestä. Jatkuvalla syötöllä nousee start-uppeja, jotka tarjoavat uusia alustoja ja frameworkkejä. Tärkeää olisikin valita alusta, joka mahdollistaa kaikki eri lähestymiset, on avoin ja standardeihin perustuva. Myös alustaa tarjoavan yrityksen olemassaoloon on voitava luottaa.

Perinteisiin sovelluksiin verrattuna mobiilisovelluksien kehityssyklit ovat huomattavasti nopeampia. Lisäksi tuettuja laitteita ja käyttöjärjestelmäversioita on huomattavasti suurempi määrä – jo pelkästään Android-versioita on useita satoja. Muun muassa nämä asiat pakottavat yritysten miettimään omia kehitys- ja tuotantoonvientiprosesseja uudella tavalla, jotta markkinoiden vaateisiin päästään. Miten varmistetaan, että sovellus saadaan kehitettyä samanaikaisesti ja nopeasti kaikille halutuille alustoille? Miten testataan sovellukset ja niiden integraatiot taustajärjestelmien kanssa kaikilla alustoilla?

3) Hallinta on erilaista

Mobiilissa liiketoiminnassa on käytännössä kaksi näkökantaa hallintaan: Laitteiden (MDM, Mobile Device Management) ja sovellusten (MAM, Mobile Application Management) hallinta. Suuri osa normaalin sovellus- ja laitehallinnan perusvaatimuksista on sovellettavissa myös mobiiliin, mutta mobiilissa on omia uniikkeja erityispiirteitä, joita hallinnassa tulee ottaa huomioon.

Laitteiden hallinta on noussut erittäin tärkeään asemaan Bring Your Own Device -trendin yleistyttyä. BYOD on tuonut mukanaan laitteiden ja käyttöjärjestelmien monimuotoisuuden. Hallintateknologioiden täytyy tukea tätä monimuotoisuutta ja nopeaa päivitystahtia.

Mobiililaitteet eivät aina ole henkilökohtaisia. Esimerkiksi tabletteja jaetaan usein perheen sisällä ja vastaavasti yrityksissä on usein yhteiskäyttöisiä laitteita. Täten mobiililaitteiden “persoona” usein sekoittuu ollen sekä työ- että vapaa-ajan laite. Miten varmistetaan sopivan tasoinen tietoturva kaikkiin profiileihin? Vuosittain katoaa 4,3 % yritysten omistamista älypuhelimista – miten varmistetaan tietojen tyhjennys näissä tapauksissa? Entä BYOD-laitteiden osalta vain työtehtäviin liittyvien tietojen tyhjennys?

Mobiilisovellusten hallinta, jakelu ja versionhallinta on haastellisempaa kuin perinteisten. Varsinkin kuluttajapuolen sovelluksissa ei läheskään aina pystytä vaikuttamaan siihen, millä versiolla palveluja käytetään. Mikäli sovelluksessa on kriittinen virhe, olisi tietenkin toivottavaa, että yrityksellä on mahdollisuus estää pääsy taustajärjestelmiin ja pakottaa päivittämään sovellus. Oma haasteensa on, jos sovelluskaupasta ei vielä ole uutta versiota saatavilla, sillä uuden sovelluksen tarkistaminen esim. Applen AppStoreen vie keskimäärin 5 päivää. Yrityksen sisäiseen käyttöön tarkoitetun sovelluksen ollessa kyseessä tilannetta helpottaa yrityksen oma, Enterprise AppStore, jossa rajoituksia ei samalla tavalla ole.

4) Tietoturva on erilaista

Pienet, kevyet ja aina päällä olevat laitteet muodostavat uhan tietoturvalle joutuessaan vääriin käsiin. Maailmassa katoaa n. 70 miljoonaa älypuhelinta vuosittain, joten riski on todellinen. Vaikka teknologia onkin olemassa, niin mobiililaitteiden tietoturvapolitiikkojen varmentaminen ei ole vielä samalla tasolla perinteisten kannettavien päätelaitteiden kanssa.

Kontekstuaalisuus voidaan ottaa osaksi myös tietoturvaa ja pääsynhallintaa. Voidaan esimerkiksi määritellä, että tietystä geo-lokaatiosta ja turvallisesta verkosta pääsee kaikkiin sovelluksen toiminnallisuuksiin ja kaikkiin tietoihin yksinkertaisella autentikoinnilla. Muista sijainneista tai verkoista rajoitetaan sovelluksen toiminnallisuutta ja päästään vain kryptattuihin tietoihin vahvemmalla autentikoinnilla.

Päätelaitteiden autentikoinnin osalta kehitys on tuonnut mukanaan mielenkiintoisia uusia mahdollisuuksia, kuten Applen Touch ID -sormenjälkiskannauksen. Samsungilta huhutaan tulevan silmän iriksen skannaus. Miten näitä voidaan jatkossa hyödyntää myös yrityksen järjestelmiin autentikoinnissa, jää nähtäväksi.

Mobiili on siis monessa mielessä erilainen. Mobiili tuo tullessaan haasteita sovellusten kehittämiselle, hallinnalle ja tietoturvalle, mutta mobiilin mahdollisuuksien takia hankkeisiin kannattaa varmasti tarttua!

Kognitiivinen tietojenkäsittely sai kovan veturin

Kognitiivisen tietojenkäsittelyn laajamittaisempi hyödyntäminen sai merkittävän harppauksen eteenpäin tällä viikolla kun IBM ilmoitti Jeopardy-kilpailusta tutun Watson-supertietokoneen uusista kuviosta. Yritys sijoittaa miljardi dollaria uuteen Watson liiketoimintayksikköön, jonka tehtävänä on keskittyä pilvipohjaisten kognitiivisten ratkaisujen ja palveluiden kehittämiseen ja kaupallistamiseen. Odotettavissa on uudenlaisia ohjelmistoja, palveluita ja sovelluksia, jotka oppivat itse ja pystyvät tehokkaasti analysoimaan suuria määriä eri muotoista dataa, big dataa.

Mobiilisuuden kannalta Watsonin palvelut mahdollistavat aivan uudenlaisten sovellusten esiinmarssin. Esimerkiksi kaupan alalta Fluid on kehittämässä Fluid Expert Personal Shopper -sovellusta kuluttajien avuksi parantamaan ostokokemaansa.  Sovellukselta voidaan kysyä luonnollisella kielellä kysymyksiä, esim. “Lähden Lappiin vaeltamaan kahdeksi viikoksi, mitä tavaraa tarvitsen mukaani?”. Tämän jälkeen sovellus osaa kysyä tarkentavat jatkokysymykset, esimerkiksi ajankohtaan, vaelluksen pituuteen tms. liittyen ja suositella tarvittavia tuotteita. Sovellus käyttää taustalähteinään Watsonin massiivista tietovarastoa lisättynä kyseisten yritysten omilla tiedoilla, kuten tuotetiedoilla, varastosaldoilla, asiakkaan kanta-asiakkuushistorialla yms.

Käyttökohteita voi helposti miettiä lukuisia muita – Terveydenhoidossa ja finassialalla ensimmäiset sovellukset ovat jo nähty. Tulen varmasti kirjoittamaan aiheesta lisää tulevaisuudessa.Suomalaisen mobiiliteollisuuden kannalta englannin kieli on varmasti suurimpia hyödyntämisen esteitä. Onneksi Suomestakin löytyy loistavia esimerkkejä yrityksistä, jotka tähtäävät suoraan globaaleille markkinoille, jolloin kielisyys ei ole ongelma. IBM kertoi samassa julkistuksessa 100 miljoonan dollarin investoinnissa, jolla tuetaan ekosysteemin ja uusien kognitiivisten sovellusten rakentamista. Watson Developers Cloud on pilvipohjainen alusta, jota sovelluskehittäjät voivat hyödyntää. Alusta sisältää kehittäjien työkalupakin, opetusmateriaalia ja pääsyn Watsonin sovelluskehitysrajapintaan eli APIin (Application Programmin Interface).

Emme ehkä Suomessa ole tarttuneet mobiilin suomiin mahdollisuuksiin liiketoiminnassa yhtä nopeasti kuin muualla maailmassa, mutta kognitiivisen tietojenkäsittelyn juna on vasta laiturilta lähdössä – mukaan ehtii vielä.

Blogi mobiilista liiketoiminnasta ja mobiiliteknologioista

Viime vuonna mobiilisovelluksia myytiin n. 20-25 miljoonalla dollarilla (ABI Research) ja älypuhelimia myytiin lähes miljardi kappaletta (Gartner). Mobiilisuus on todellakin kaikkialla, mutta suomenkielistä tietoa mobiilista liiketoiminnasta ja mobiiliteknologioista on silti vähän. Tämä epäkohta tulee nyt ratkaistuksi.

Blogi tulee käsittelemään mobiilia liiketoimintaa ja mobiiliteknologioita suhteellisen laajasti. Mobiiliteknologioiden osalta aiheina ovat mm. mobiilialustat, mobiilisovellusten ja -laitteiden hallinta, mobiili tietoturva sekä -analytiikka. Liiketoiminnallisesta näkökulmasta käsitellään mm. yritysten digitaalisia strategioita ja mobiilin vaikutusta eri toimialoille ja ihmisten elämään. Näiden suurempien teemojen lisäksi käsittelen myös pinnalla olevia ajankohtaisia asioita. Itse mobiililaitteita ja niiden kehitystä seurataan useassa blogissa jo riittävällä tasolla, enkä tule niihin suuremmiten keskittymään.

Vaikka blogi on henkilökohtainen, tulen kutsumaan kirjoittajiksi myös muita alan asiantuntijoita. Tavoitteena on saada tästä eläväinen blogi, jonka sisältö sivistää, pistää miettimään ja ehkä herättää tunteitakin. Vastakkaisiakin. Osallistukaa siis keskusteluun ja jos asiat kiinnostavat noin muuten, niin kirjoittajiin voi olla myös suoraan yhteydessä.

Pistäkää blogi seurantaan ja Stay tuned!