Avainsana-arkisto: Mobiilisovellukset

Iso Sininen Omena – Kilpailijoista kimppaan 30 vuodessa

Kuva: Wikipedia.org

Kuva: Wikipedia.org

Vuonna 1984 Apple julkaisi Macintosh-tietokoneen ja räväytti mainosmaailmassa provokatiivisella “1984”-mainoksella. Mainos oli suora piikki Ison Sinisen – IBM:n – suuntaan. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin samat yritykset astelivat rinta rinnan median eteen ja julkistivat laajan yhteistyöohjelman mobiilialueella.

Yhteistyön ytimessä on neljä tarjoamaa:

1) MobileFirst for iOS
– Yritykset tuovat markkinoille yli 100 toimialakohtaista sovellusta, jotka ovat suunniteltu alusta lähtien hyödyntämään iLaitteiden ominaisuuksia, Applen vahvaa suunnittelu- ja käytettävyysosaamista sekä IBM:n vahvuuksia toimialatietämyksessä ja analytiikassa.

2) MobileFirst Platform for iOS
– Tämä pilvipohjainen kehitysalusta sisältää iOSille räätälöityjä palveluita, kuten laitteiden hallinnan, tietoturvan, analytiikkaratkaisut sekä mobiilisovellusten kehittämisen ratkaisut integraatioineen.

3) AppleCare for Enterprise
– Yhteistyön myötä IBM tulee tarjoamaan AppleCare huolto- ja tuki-palveluita erityisesti yritysten tarpeita ajatellen

4) MobileFirst Supply and Management
– Applen laitteiden myynti ja elinkaaren hallinta yrityksille.

Vanhojen kilpailijoiden yhteistyö on mielenkiintoinen, mutta tarkemmin ajatellen erittäin looginen – Apple saa lisää jalansijaa ja uskottavuutta yritysten laitetoimittajana ja IBM:n katu-uskottavuus mobiiliratkaisujen toimittajana saa rajun nosteen. Kun yhdistetään Applen helppokäyttöisyys, intuitiiviset käyttöliittymät ja laitteistojen teknologioiden täysi hyödyntäminen (esim. kamera, GPS, sormenjälkitunnistaminen…) IBM:n mobiiliosaamiseen, pilvipalveluihin ja analytiikkaratkaisuihin tuettuna vahvalla tietoturvalla, niin lopputulos voi olla markkinoita mullistava.

Aiheesta tähän asti lukemani ajatukset vahvistavat ajatuksiani siitä, että mobiilius on täällä pysyäkseen. Enemmän on kysymys siitä, miten se parhaiten valjastetaan hyötykäyttöön kullekin sopivalla tavalla. Voisiko Watsonin keinoäly viedä Sirin puheentunnistamisen aivan toiselle tasolle? Voisivatko pankit, kaupat, terveydenhuolto jne. viedä mobiililiiketoimintansa sille “seuraavalle tasolle” ja vielä asiakasta ilahduttavalla tavalla? Voisivatko valmiit mobiilisovellukset madaltaa kynnystä myös pienempien yritysten saada markkinoille laadukkaita ja monipuolisia mobiilisovelluksia? Voisivatko iOSille räätälöidyt pilvipohjaiset kehitysympäristöt, palvelut ja rajapinnat nopeuttaa huomattavasti uusien sovellusten ja versioiden tuloa markkinoille?

Tulevana syksynä nähdään ensimmäiset sovellukset. Alkusoitto on kuultu, esirippu on avautumassa…

Miten sitä lomailtiinkaan ennen kännykkää?

Kuva: Business2Community.com

Kuva: Business2Community.com

Huoh… lomat on taas lusittu. Grilliruoka ja olut on tuonut muutamia lisäkiloja tietää Withings-vaakani mobiilisovellus. Mobiiliteknologiat ovat muuttaneet monia käytännön asioita ja kirjailin kesän aikana asioita muistiin. Seuraavassa havaintoja eri aihealueilta.

Arjen askareet

Kuten monella muullakin, kännykkä on korvannut kellon ranteesta. Ja onhan kännykkä varsin mainio kello, esimerkiksi grillatessa pystyy helposti katsomaan väliajat eri ruokien kypsyyksille ja herätyksiä saa useita eri tarkoituksiin. Ulkomaan lomakohteidenkin kellonajat on aina helposti tarkastettavissa.

Ostoksia helpottamaan känny on oivallinen apuväline. Ostoslistat ja muut muistamista vaativat saa helpolla kännykän muistikirjaan tai Foodien kaltaiseen mobiilisovellukseen. Ruuan verkkokauppa ei haja-asutusalueella ole vielä mahdollista, mutta isommissa taajamissa jo erittäin hyvä vaihtoehto. Noin muuten verkkokauppojen selailua tuli tehtyä paljonkin. Kun esimerkiksi isäni kolhi veneen potkurin kiville alkoi tutkailu uudesta potkurista. Vaikka verkkokaupasta tilattu olisi ollut vähän halvempi voitti paikallinen mökkiseudun kivijalkakauppa. Itsekin olisin tässä tapauksessa varmaan kivijalkaan päätynyt, mutta sukupolvien välinen kuilu webin ja kivijalan välillä oli kovin selvä.

Pankkiasioiden hoito ja normaali internet surffailu ja tiedonhaku ovat jokapäiväistä mobiilissa. Kuinka nopeasti hälveneekään kinastelut kun voi Googlesta ja Wikipediasta asiat tarkistaa – kuka olikaan Krisse Salmisen veli?

Ehkä vähemmän käytettynä toiminnallisuutena tuli käytettyä kännyn kameraa myös peilinä hiuksia laittaessa pienen mökin ainoan peilin ollessa varattuna. Halutessaan voi ottaa samalla sen trendikkään selfien!

Viihdettä ja vapaa-aikaa

Jokunen vuosi sitten ostin hienon Canonin järjestelmäkameran valokuvausta varten. Kaunis ajatus, mutta kovin vähälle käytölle se vaan on jäänyt kun valtaosa kuvista ja videoista tulee otettua kännykällä. On se vaan kätevää kun kuvat ovat saman tien saatavilla pilvestä eri laitteille. Ja nykyisten mobiilisovellusten monimuotoisuus kuvaa ja videota ottaessa on vaikuttavaa. Videoihin saa helposti hienoja hidastuksia ja stop-motion sovelluksella saa legot liikkumaan ja ihmiset lentämään.

Alkukesä oli sohvaperunoinnille hyvää aikaa, kun jalkapallon MM-kisat oli käynnissä. Vaikka Vuoden Isä -pysti varmaan nyt jääkin saamatta, pakko myöntää, että sitä tuli silloin tällöin silmäiltyä futista kännykästä lapsia hoitaessa. Ja myöhäismatsien aikana mobiililaitteet toimivat hyvänä second screeninä twitter-viesteille.

Second screen on ilahduttavasti rikastuttanut montaa muutakin TV-ohjelmaa ja tilaisuutta. Joihinkin tilaisuuksiin tehdään erityisesti mobiilisovellus tai -sivusto. Jokainen on varmaan törmännyt hyviin ja huonoihin esimerkkeihin. Tämän kesän antimista parhaita sovelluksia oli tietty FIFAn ”rajattomilla resursseilla” tehty mobiilisovellus ja Suomen MM-rallien seurantaan WRC:n mobiilisovellus. Heikoimmista vastasi Kotkan Meripäivät  erittäin sekavalla mobiili web -sovelluksella. Käyttökokema oli täysin surkea, rohkenen sanoa käyttökelvoton ja siihen käytetty investointi taisi hyödyntää vain paikallista mobiilisovelluskehittäjää.

Aloitin myös kesän kynnyksellä uuden harrastuksen, joka nojautuu vahvasti kännykän GPS:n hyödyntämiseen – Geokätkennän. Loistavaa ajanvietettä erityisesti lasten kanssa. Tosin sitä kautta tuli huomattua, että kännyköiden GPS:t eivät ole vielä samalla tasolla oikeiden GPS:ien kanssa. Kun kännykän signaali on +/- 10m, niin sillä on aika iso metsässä +/- 3m:iin etsiessä pientä kätköä. Tulihan sitten hankittua lisäksi oikea GPS laite…

Urheilussa ja liikunnassa hyödynnän mobiilisuuden tuomia mahdollisuuksia. iPhonen taustalla on jatkuvasti askelia ja liikkumista seuraava Moves mobiilisovellus. Kertoo aika julmalla tavalla kuinka vähän sitä tuleekaan laiskoina päivinä liikuttua verrattuna suosituksiin. Golfissa Golf Gamebook on korvannut paperisen tuloskortin. Golfajat saa varattua kätevästi myös mobiilisivustojen kautta kun eri kenttien ja seurojen tiedot ovat vihdoin integroitu ja pelikaverin saa varattua kierrokselle nimen perusteella. Lieneekö APIt tulleet apuun?

Lukemisrintamalla päivän lehti kuuluu omiin aamurutiineihin. Tosin sähköinen Hesari tabletista on korvannut paperisen version jo aikoja sitten. Aikakausilehtien osalta siirtymä on vasta käynnissä. Ehkä olen niiden osalta vähän vanhanaikaisempi.

Musiikin suhteen olen jo tehnyt täyden siirtymän. En muista koska olisin CD:tä pistänyt soimaan, vaan kaikki striimaa kätevästi kännykän tai tabletin Spotifysta tai musiikkikirjastosta Apple TV:n kautta kotistereoihin. Usein myös radiokin soi striimattuna mobiililaitteista (TuneIn). Musiikin ja laitteiden ohjaus onnistuu myös mobiilaitteilla.

Työ seuraa lomallekin (halutessa)

Töitähän lomalla ei tietenkään pitäisi tehdä, mutta joskus on vain pakko. Itselleni tuli heti loman alettua tilanne, jossa eräs asia piti käydä henkilökohtaisesti käydä kuittaamassa yrityksen intranetistä. Onneksi meillä on mobiililaitteista tietoturvallinen pääsy yrityksen järjestelmiin henkilökohtaisista laitteista, niin asia käy kätevästi. Ja varmaan kävisikin, jos verkko ei pätkisi siellä laiturin nokassa. Olo oli 3G:tä etsiessä kuin taikavarvulla veden hakusessa. Ah sitä auvoa kun edge/gprs vaihtui 3Gksi. Tai niinhän luulin… järjestelmä tahmaa… ehkä kaikki muutkin olivat viimeisenä hetkenä liikenteessä ja se oli serveri joka tahmaa. No sain kuitenkin varmistettua palkanmaksun jatkuvuuden myös loman jälkeen.

Kun on töissä yrityksessä, joka on mobiilirintaman etunenässä on luonnollista, että sähköpostit, kalenterit, CRM- ja muut yritysjärjestelmät seuraavat kännykän mukana myös lomalle. Kun privaatti- ja työsähköpostit tulevat samaan inboxiin, niin siinä näkee myös työviestejä. Itse en niistä sen suuremmin stressaa, mutta toki teen tärkeät ja nopeat pois siinä samalla. Push-toiminallisuuden ottaminen pois käytöstä auttaa siinä, että ne eivät häiritse koko ajan. Ja kyllähän tärkeistä asioista joku soittaa tai tekstaa perään.

Tilanne ei ole vielä täydellinen

Vaikka paljon on jo tapahtunut, on mobiilisuuden hyödyntäminen vasta aluillaan. Tiellä on paljon esteitä.

Kaikkialla toimiva nopea verkkoyhteys ei ole Suomessa toteutunut. Moni viettää aikaa mökeillään ja huonot verkkoyhteydet rajoittavat mobiilisuuden hyödyntämistä. Samoin suurissa yleisötapahtumissa tukiasemat ruuhkautuvat, vaikka niihin yritetäänkin varautua. Lähde siinä sitten tekemään tapahtuman osallistujille kokemaa parantavaa mobiilisovellusta, jota eivät sitten pääsekään täysin käyttämään…

Kontekstuaalisuutta toivoisin hyödynnettävän enemmän. Kuinka loistava olisikaan “Mitä kivaa lapsien kanssa tehtävää löytyy läheltäni?” -sovellus kun olet kesälomareissulla.

Laitepuolella riittää myös kehitettävää. Akkukesto on varmasti tärkein mobiilikäyttöä rajoittava tekijä. Kun taustalla pyörii 24/7 Moves, puhelin hakee jatkuvasti syötteitä ja sähköpostia ja videot striimaa, kuluu akku hyvin nopeasti. Ja kuten edellä mainitsin, olisi se GPS tarkkuuden parantaminen ihan kiva. Tämä saattaisi auttaa myös geolokaatioon perustuvan kontekstuaalisuuden hyödyntämistä kehittyneissä mobiilisovelluksissa.

Mobiilimaksaminen ja kanta-asiakaskorttien mobilisointi saisi yleistyä. Ah niin kätevien vyölaukkuken poistuminen muodista pullistuttaa shortseja kun lompakko pitää roudata mukana. Muutamaan otteeseen hyödynsin Mobile Pay -sovellusta pieniin rahasiirtoihin, mutta se ei ole vielä laajalle levinnyt. Jos tulevassa Applen iPhonessa olisi lähimaksamisen mahdollistava siru, niin se saattaisi toimia katalyyttina mobiilimaksamisen yleistymiseen.

 

Mobiilikäyttö ei ole itselläni ole mikään itseisarvo, asia jota minun on pakko hyödyntää kun olen tällainen “mobiilihörhö”. Kysymys on käyttökokemasta. Helppoudesta. Mobiilikäyttö tuottaa jotain lisäarvoa. Saan tehtyä asiat aikaan ja paikkaan riippumattomasti, vaivattomammin ja tehokkaammin. Se viihdyttää minua ja mahdollistaa yhteydenpidon läheisiini. Saan statistiikkaa päätösteni tueksi.

Loman lopulla ralliautosta lensi kivi puhelimeeni ja se meni rikki. Seuraavat päivät olivat aika konkreettinen esimerkki, kuinka mobiilin hyödyntäminen on jo iskostunut syvälle päivittäiseen elämääni. Mietipä itse, mitä kaikkea jääkään väliin, jos olisit ilman puhelinta ja verkkoyhteyttä.

Neljä asiaa erottaa menestyvän mobiiliyrityksen

Kuva: IBM

Kuva: IBM

Menestyvät yritykset hyödyntävät mobiilia saavuttaakseen liiketoimintahyötyjä. Ja nyt en tarkoita mobiilisuudella vain älypuhelinten ja tablettien käyttöönottoa, BYODia tai mahdollisuutta etätyöskennellä kotoa vaan laajemmin edellisten lisäksi kaikkia niitä kyvykkyyksiä, jotka mahdollistavat transaktioiden ja toimintojen suorittamista riippumatta ajasta ja paikasta.

Väitettäni liiketoimintahyötyjen saamisesta tukee viimeaikainen IBM Institute of Business Valuen tutkimus, jossa haastateltiin yli 600 mobiilistrategioista vastaavaa asiantuntijaa (myös Suomesta). Tutkimuksessa kyseltiin muun muassa mitä yritykset ovat tekemässä mobiilistrategioiden luomisen ja priorisoinnin suhteen, miten mobiilisuus vaikuttaa yritysten kykyyn tarjota tehokkaampaa asiakaspalvelua, miten mobiilisuus vaikuttaa yritysten prosesseihin ja liiketoimintamalleihin ja miten yritykset pystyivät tukemaan mobiilisovellusten kehittämistä, tietoturvaa ja niiden integroitumista taustajärjestelmiin.

Löydöksistä voidaan erotella neljä aluetta, joita menestyvät mobiiliyritykset tekevät paremmin kuin muu vertailujoukko (kts lisätiedot tutkimusmetodologioista):

– He rakentavat mobiilisovelluksia, jotka avaavat yrityksen ydintiedon mobiilikäyttäjille – Olemassa olevan tiedon integrointi mobiilisovelluksille tuntuu olevan haasteellista, mutta 70% johtavista yrityksistä kertovat olevansa tehokkaita mobiilisovellusten ja nykyisten sovellusten integroinnissa kun alle 40 % muista kertoo onnistuvansa hyvin asiassa.

– He turvaavat ja hallitsevat mobiilia liiketoimintaa tehokkaasti, jotta toiminnan suorituskyky voidaan taata – Yli 80 % johtavista yrityksistä kertoivat pystyvänsä vastaamaan tietoturvahaasteisiin liittyen tiedon suojaamiseen, tietoturvallisiin yhteyksiin, laitteiden hallintaan ja mobiilisovellusten ja -käyttäjien tietoturvaan. (vs. 62 % muut)

– He ovat yhteydessä asiakkaisiin kontekstuaalisesti oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa sekä hyödyntävät mobiililla saatua tietoa parempiin tuloksiin – 78 % johtavista yrityksistä kertoi työntekijöiden mahdollisuuden työskennellä toimistonsa ulkopuolella olevan kriittinen investointien kohde ja tärkeimpänä syynä on nopeampi vasteaika asiakkaille. Johtavista yrityksistä n. 70 % uskoivat olevansa tehokkaita hyödyntääkseen isoja määriä strukturoitua ja strukturoimatonta mobiilidataa ja löytääkseen niistä tietoja parempiin tuloksiin (vs. 37 % muista yrityksistä).

– He käyttävät mobiilisuutta perusteellisesti muokatakseen omaa liiketoimintaansa – 81 % johtavista yrityksistä kertoivat mobiilisuuden vaikuttavan heidän organisaationsa liiketoimintaan, kun sama luku muissa oli 39 %. Toisaalta 62 % johtavista yrityksistä kertoivat mobiilisuudella olevan merkittävä vaikutus liiketoimintamallien uudistuksiin (vs. 43 % muut). Näitä uudistuksia ovat mm. oman roolin muuttuminen toimialansa arvoketjuissa ja tavat toimia kumppanien, asiakkaiden ja muiden toimijoiden kanssa.

Alueita ei ole montaa, mutta ne koskettavat lähes koko organisaatiota. Mobiilisovellusten rakentaminen on yleensä yrityksen liiketoimintasovelluksista vastaavalla, tietoturva ja hallinta IT-osastolla, asiakkaiden ja sidosryhmien hoito myynnillä ja markkinoinnilla ja suuret linjat yrityksen liiketoiminnasta C-tason päättäjillä ja liiketoimintavastaavilla. Ehkäpä juuri tämä monen sidosryhmän keskinäinen yhteensovittaminen ja oikean lähestymisen löytäminen onkin yksi keskeinen menestystekijä?

Asiakkaat odottavat saavansa parempaa palvelua yrityksiltä myös mobiilisti. Teknologiat ovat jo olemassa mahdollistamaan palvelut. Markkinoilla on tekijöitä toteuttamaan visiot. Tutkimukset osoittavat, että investoinnit mobiiliin liiketoimintaan todellakin ovat tuoneet tuloksia niitä soveltaneille alansa johtaville mobiiliyrityksille – 73 % kertoi saaneensa mitattavaa sijoitetun pääoman tuottoa mobiilihankkeilleen! Lähtökohtia on monia, mistä sinä aloittaisit?

Käykö kanta-asiakkaasi vieraissa? Tee vastaisku! (Case: Meat Pack)

Kuva: Meat Pack

Kuva: Meat Pack

Markkinoinnin tulisi olla henkilökohtaista ja merkityksellistä. Mobiilimarkkinoinnissa erityisesti korostetaan kontekstuaalisuuden, asiayhteyden, tärkeyttä. Yleisimmät kontekstuaalisuuden määreet ovat paikka ja aika, mutta kanta-asiakkaiden osalta voidaan käyttöönottaa laajempikin arsenaali muuttujia kuten ostohistoria, asiakkaan ikä, koko ja merkkipäivät. Tai tieto, että asiakas on käymässä kilpailijalla.

Meat Pack on Guatemalan trendikkäin kenkäkauppa ja kauppa on tunnettu hyvin rajoitetun ajan voimassa olevista erikoistarjouksistaan. Yritys lanseerasi aika ronskin myynninedistämiskampanjan, joka hyödyntää erinomaisesti mobiilin mahdollisuuksia innovoimaan uutta.

Voi olla, että esimerkki ei sovellu Suomen yrityskulttuuriin, mutta toimii erittäin konkreettisena esimerkkinä kontekstuaalisuuden ja mobiilin mahdollisuuksista. Suomessa olen saanut vähäistä kanta-asiakasviestintää push-notifikaateina (esim Cardun kautta), mutta en yhtäkään kontekstuaalisesti relevanttia mainosta. Mielenkiinnolla odotan kun sellaisen saan – reagoinkohan?

 

Mobiilin asiakaskokeman tila ja tulevaisuus pohjoismaissa kaupan alalla

Nordic Smarter Commerce Group on tehnyt mielenkiintoisen tutkimuksen (Nordic Mobile Customer Experience Survey) kaupan alalta pohjoismaissa. He haastattelivat 150 kaupan alan B2B ja B2C toimijaa Tanskassa, Ruotsissa ja Suomessa, joiden liikevaihto oli yli 20 miljoonaa.

Alan toimijat Suomessa tuntuvat tutkimuksen mukaan olevan jäljessä kilpakumppaneitaan muissa pohjoismaissa. Esimerkiksi Tanskassa jo 32% yrityksistä on integroinut mobiilikanavan kiinteästi asiakaskokemaansa, kun Suomessa vastaava luku on 15%. Tanskassa 55% asiakkaista on jo vuorovaikutuksessa yritysten kanssa mobiilisti. Suomessa “vuorovaikutus” on lähinnä tuotetietojen etsintää.

Pelkillä tuotetietojen etsimisellä ei valitettavasti kassakone kauheasti kilise. Mutta Tanskassa ja Ruotsissa alkaa jo kilistä – esim. 63% Tanskalaisista yrityksistä näkee mobiilin ostamisen erittäin tärkeänä osana liiketoimintaansa. Positiivista on, että Suomessakin tämän tärkeys on kasvamassa.

Osasyy kassakoneen kilinän puutteeseen mahdollisesti selittyy Suomalaisten yritysten mobiilioptimoitujen sivujen määrässä. Suomessa mobiilioptimoituja sivuja tutkimuksessa mukana olleista oli 65%:lla, kun esimerkiksi Tanskassa oli 84%:lla. Mielenkiintoisin ja suurin ero tutkimuksessa mielestäni oli mobiilioptimoinnin tavoissa. Suomen suhdeluku responsiivisen webin ja mobiilisovellusten välillä oli suhteellisen maltillinen verrattuna Tanskaan, jossa responsiivinen web jyrää.

Kaavio: Nordic Smarter Commerce Group 2014

Kaavio: Nordic Smarter Commerce Group 2014

Responsiivinen web saattaa olla monessa mielessä hyvä ensimmäinen lähtökohta, mutta itse näen sen mahdollisuudet tarjota ylivertaista asiakaskokemaa rajalliseksi. Kun asiakkaat alkavat vaatia mm. sisätiloissa tapahtuvaa navigointia, lisätyn todellisuuden kyvykkyyksiä ostokokemaansa, lähimaksamista, kontekstuaalisia ja personoituja push-viestejä yms., ovat nämä huomattavasti helpompia (/ainoastaan mahdollisia) toteuttaa mobiilisovelluksessa. Näiden lähestymisien ei tietenkään tarvitse olla toisiaan poissulkevia, vaan markkinoilta löytyy järkeviä vaihtoehtoja, joilla voidaan toteuttaa mobiili web samassa yhteydessä mobiilisovelluksen kanssa.

Kannattaa tutustua kokonaisuudessaan Nordic Smarter Commerce Groupin sivustolla.

Loppusanoiksi tarjoan positiivisen tai negatiivisen loppukaneetin… voitte valita omanne mielialanne mukaan.

Positiivinen : Onneksi Suomalainen kauppa ei ole täysin jämähtänyt, vaan kehitystä tapahtuu. Vuoden 2014 aikana jopa 46% vastaajista aikoo lisätä mobiilia toimintaa asiakkaiden suuntaan. Suurista kaupan toimijoista kaikki ovat julkisuudessa kertoneet halusta kehittää aluetta. Tämä onkin tärkeä tekijä varsinkin perinteisille kivijalkakaupoille ja onkin esitetty ennustuksia, joissa hyvällä ostokokemalla saadaan se ovipumppu jälleen laulamaan. Hieno juttu, jään innolla odottamaan!

Negatiivinen: Tutkimus päättyy yritysten aikomuksiin investoida mobiiliin toimintaan asiakkaiden suuntaan vuoden 2014 aikana. Tulokset ovat Suomen kaupan kilpailukyvyn kannalta erittäin huolestuttavia. Vain 46% Suomalaisista yrityksistä aikoo kehittää aluetta Ruotsin ja Tanskan heittäessä tiskiin 73% ja 77% luvut. Ruotsalaisista vain 13% kaupan toimijoista on varmoja että ei aio tehdä mitään asialle vuoden 2014 aikana, kun Suomessa jopa 39% toimijoista aikoo olla tekemättä mitään. Suomalaiset – mobiilikansa. Niin se kaikki on katoavaista.

Parhaiden mobiilipalveluiden etsintä käynnistyy jälleen

Kuva: Paras Mobiilipalvelu 2013

Kuva: Paras Mobiilipalvelu 2013

Suomen parhaiden mobiilipalveluiden metsästys alkaa jälleen. Teleforum ry ja Teknologiateollisuus ry järjestävät tänäkin vuonna Paras Mobiilipalvelu 2014 -kilpailun yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa. Kilpailun tavoitteena on kannustaa yrityksiä kehitystyöhön ja nostaa innovatiivisimpia mobiilipalveluita suuren yleisön tietoisuuteen.

Yhteistyökumppaneina ovat Microsoft, Nokia, Samsung, IBM, HealthCampus, Terveystalo, Elisa, Forum Virium Helsinki, Mobiili.fi, Mobile Monday, MTV, Ohjelmistoyrittäjät ry, Sanoma, TeliaSonera sekä Startup Sauna.

Tänä vuonna kilpailussa tuodaan uusien kategorioiden myötä esille erityisesti ikääntyvälle väestölle suunnattuja palveluita, monikulttuurisuutta ja pienten kieliryhmien sopeutumista edistäviä palveluita sekä terveyden ja hyvinvoinnin palveluita. Yritysjärjestelmien sarjassa on tänä vuonna mukana erittäin ajankohtainen kategoria – teollisen internetin / M2M mobiilisovellukset.

Kategoriat ovat :

Palvelut kuluttajille:

1. Terveys- tai hyvinvointipalvelu

2. Senioripalvelu – palvelu ikääntyville

3. Monikulttuurisuutta tukeva palvelu, kielivähemmistöille suunnattu palvelu

4. Hyötypalvelu

5. Peli

6. Ajanvietepalvelu

Julkiset palvelut:

7. Julkisen sektorin mobiilipalvelu

Yrityssovellukset:

8.  Teollinen internet, M2M

9.  Paras mobiilia toiminassaan hyödyntävä yritys

10. Yrityksen tehokkuutta tai tuottavuutta parantava palvelu

Kansainvälisyys

11. Parhaan kansainvälisen potentiaalin omaava palvelu

Kilpailuaika alkaa 31.3. ja päättyy 15.10. Mukana kilpailussa ovat kaikki vuonna 2014 Suomen markkinoilla olevat mobiilipalvelut, jotka yleisön tai yritysten itsensä toimesta ilmiannetaan kilpailuaikana kilpailusivustolle http://www.bestmobileservice.fi/.

Itse seuraan kilpailun tuloksia suurella mielenkiinnolla – erityisesti yrityssovellusten sarjaa. Mielenkiintoista on huomata, että tänä vuonna ei kategorioissa enää painoteta mitään erityistä mobiiliteknologiaa (Vrt. Vuosi 2013 kategoriat esim. HTML5 service for consumers). Tämä kuvastaa hyvin sitä, että palveluiden oletetaan olevan saatavilla käyttöjärjestelmästä riippumatta. Lisäksi toteutusteknologioiden vastakkainasettelu tyyliin HTML5 vs. Natiivi ei ole enää olennainen keskustelu.

Kehotan kaikkia mobiilisovellusten kehittäjiä, tilaajia ja käyttäjiä ottamaan osaa kilpailuun. Ja sitten kun “paikallissarjasta” halutaan nousta maailmanmaineeseen, voi ottaa osaa myös IBM Watson Mobile Developer Challengeen! 🙂

 

Epätavallisen tavallinen työpäivä

Kello on 8.15, avaan kalenterin.

Kello 9.00 on päivän ensimmäinen palaveri, audio / videoneuvottelu ja uuden tuotteen esittely. Hyvä, ehdin vielä tarkistaa, ovatko työkaverit tehneet päivityksiä tai kommentteja eilen jakamaani esitykseen.

Hanna on kommentoinut muutamasta asiasta, sekä lisännyt yhden sivun esitykseen, joka on automaattisesti synkronoitunut minulle. Muokkaan paria kohtaa kommenttien mukaisesti ja esitys on valmis. Muistelen, että tänään on tärkeä päivä.

Vielä ehtii katsomaan päivän muuta kalenteria. Puoleenpäivään mennessä pitää kommentoida asiakkaalle lähtevää tarjousta ja viimeistellä siihen yksi kappale. Iltapäivällä on yksi palaveri, mutta palaan siihen myöhemmin.

Tarkistan nopeasti sähköpostin ennen neuvottelua. Huomaan asiakkaalta tulleen yhden postin, jossa kysytään asiasta, johon en osaa vastata. Teen nopean haun asiantuntijahaku-sovelluksella, näppäilen muutaman avainsanan, joihin asiakas viittaa, sekä paikkakunnan Helsinki. Haku tuottaa muutaman henkilön tiedot, katson heidän profiilejaan ja huomaan toisen henkilön olevan asiantuntija, joka osaa varmasti auttaa. Lähetän postin hänelle eteenpäin ja pyydän vastaamaan asiakkaalle.

Neuvottelu alkaa, nopea espresso kapseliautomaatista ja käynnistän isäntänä neuvottelun. Audio ja video toimivat hienosti, asettelen vielä kameran parempaan kuvakulmaan. Kun kaikki ovat saapuneet neuvotteluun, jaan esitykseni neuvottelussa ja kerron laittavani esityksen jakoon pilvipalvelun kautta tietoturvallisesti.

Neuvottelun jälkeen ehdin viimeistellä asiakastarjoukseen yhden kappaleen ja tehdä viimeisen tarkistuksen lähetettävään asiakirjaan. Kuittaan oman osuuteni tehdyksi kappaleesta asiakasvastuulliselle suoraan dokumentista. Se tuli tehtyä sopivasti ennen lounasta.

Lounaalla chattailen muutamalle työkaverille huomenna alkavasta muutaman päivän työreissusta. Teen check-in:in lentokoneeseen ja tarkistan vielä koneen lähtöajan. Twitterissäkin ehtii nopeasti vilkaisemaan, missä maailmalla mennään. Iltapäiväksi on tiedossa yksi palaveri, vaihdan sen verkkopalaveriksi, kun muutama henkilö ei pääse paikalle. Sopii minullekin paremmin. Hymyilen.

Laitan palaveriin liittyvää materiaalia jakoon suljettuun yhteisöön, jossa osallistujat voivat kommentoida ja antaa palautetta sekä jakaa tehtäviä hoidettavaksi. Huomaan vilkasta keskustelua aiheen ympärillä.Merkkaan aamuisen asiakasesityksen CRM-järjestelmään ja huomioin sinne uudet mahdolliset myyntiopparit.

Palaveri sujuu hyvin ja päättyy ajallaan, sain tehtäväksi laittaa lyhyemmän version eräästä esityksestä, helppo homma. Muokkaan ja jaan esityksen saman tien palaverin jälkeen.
HR:stä on tullut sähköpostia. Organisaatiolle tarkoitettu kysely olisi nyt vastattavissa. Ajattelen hoitaa homman ennen matkaa, joten vastailen 15 minuuttia kysymyksiin. Tuli sekin tehtyä kerrankin ajallaan.

Tarkistan vielä päivän lopuksi mitä verkostossani (organisaation sisäinen) on päivän aikana tapahtunut. Toimitusjohtaja kertoo mikroblogissaan isosta kaupasta, tykkään tästä päivityksestä. Kollega Tanskasta on laittanut uuden esityksen kilpailijavertailusta jakeluun, merkkaan sen suosikkeihin ja laitan synkronoitumaan offline-käyttöä varten, jotta voin katsoa sen huomisen lennon aikana.

Päivä alkaa olla lopuillaan. Muistan, että jokin tärkeä asia piti vielä hoitaa tänään, mikähän se oli?

Puhelin soi, tuntematon numero, vastaan. ”Hei, täältä PC-huollosta vaan, Windows-koneesi crashi on nyt korjattu ja käyttöjärjestelmä päivitetty. Voit hakea koneesi tänään ennen kello 16.30” Nyt muistan, tietokone piti hakea. ”Palaan ensi viikolla, minulla on ihan kelpo varakone”, vastaan huollolle.

Etätyöpäivä on päättynyt.

Vietin sen tänään mobiilisti.

Ilman tietokonetta.

iphone_connections_espresso

Kirjoittaja ja kuva: Timo Pentikäinen. Kirjoittaja on toiminut kollaboraatiotyökalujen parissa jo vuodesta 1993 alkaen.

On ihan OK olla erilainen!

Mobiilisuus on nostettu asiakkaiden, analyytikoiden ja IT-teollisuuden ajatuksissa ja näkemyksissä erityisluonteiseen asemaan. Mutta miksi mobiili on erilainen tai erityisluonteinen verrattuna perinteiseen desktop-webbiin? Aihetta voidaan lähestyä useasta eri näkökulmasta. Tässä artikkelissa käsittelen asiaa mobiilia liiketoimintaa tekevän yrityksen perspektiivistä.

1) Mobiilisovellukset ovat erilaisia

Mobiilisovellukset ovat usein strategisia yritykselle. Ne tarjoavat välittömän pääsyn yrityksen palveluihin ja mahdollistavat vuorovaikutussuhteen syntymisen yrityksen ja käyttäjän välille aikaan ja paikkaan katsomatta. Tämä aiheuttaa painetta yrityksen taustaprosesseille, infrastruktuurille ja liiketoimintamalleille. Infrastruktuurin osalta mobiilikäyttö saattaa merkitä suurtakin kasvua transaktioiden määrässä, kun mobiilisovellukset helpottavat asiakkaan ja yrityksen välistä vuorovaikutusta – hyvinä esimerkkeinä usein tapahtuva tilauksen statuksen tai tilitietojen tarkistaminen. Vastavuoroisesti yritykset tavoittavat asiakkaansa aina ja voivat (oikein käytettynä) tarjota käyttäjilleen parempaa palvelua.

Yhtenä suurimpana ja erottavimpana tekijänä mobiilisovelluksissa pidetään sitä, että ne ovat kontekstitietoisia (context-aware), eli ymmärtävät ympäröivän tilanteen (aika, paikka…) ja muokkaavat käyttäytymistään sen mukaisesti. Kontekstuaalisuutta parhaiten hyödyntäviä sovelluksia on jo pitkään povattu seuraaviksi “killer-appseiksi”.

Vaikka verkkoyhteydet ovat Suomessa hyvällä mallilla, tulee niiden luotettavuus ottaa huomioon suunnittelussa. Ei voida olettaa, että jokaisessa niemennotkossa verkko toimii tai toimii täydellä nopeudella. Tämän takia siirrettävän datan määrä tulisi pitää pienenä ja sen käyttöä optimoida. Sovelluksesta riippuen offline-käyttö tulee olla tuettuna.

Mobiililaitteiden näyttöjen pieni koko vaatii erityistä panostusta käyttökokemuksen suunnitteluun. Mobiilisovellusten käyttäjät ovat käyttöliittymien osalta kranttuja ja vaativat niiltä parempaa käyttökokemusta kuin web-käytöstä. Tämän takia harvoin riittää, että lähdetään sovittamaan olemassa olevaa web-käyttöliittymää pieneen ruutuun. Varsinkin uusia sovelluksia suunniteltaessa tärkeää onkin nostaa mobiilikäyttö ensiksi suunniteltavien asioiden joukkoon. Perinteisestä poikkeavia käyttöliittymiä, kuten ääniohjautuvuutta, alkaa myös näkyä markkinoilla.

2) Mobiilisovellusten kehitys on erilaista

Mobiilisovellusten kehitys on usein se eniten keskustelua herättävä aihe. Nopeasti tullaan eri leirien väliseen vastakkainasetteluun: Kehitetäänkö Web-/HTML5-, natiivi- vai hybridimalleilla, mille alustalle lähdetään tekemään sovelluksia ensin, jne. Mobiilisuus on kuuma aihe ja markkinat ovat pullollaan pelureita, jotka yrittävät saada siivunsa mehukkaasta grillikyljestä. Jatkuvalla syötöllä nousee start-uppeja, jotka tarjoavat uusia alustoja ja frameworkkejä. Tärkeää olisikin valita alusta, joka mahdollistaa kaikki eri lähestymiset, on avoin ja standardeihin perustuva. Myös alustaa tarjoavan yrityksen olemassaoloon on voitava luottaa.

Perinteisiin sovelluksiin verrattuna mobiilisovelluksien kehityssyklit ovat huomattavasti nopeampia. Lisäksi tuettuja laitteita ja käyttöjärjestelmäversioita on huomattavasti suurempi määrä – jo pelkästään Android-versioita on useita satoja. Muun muassa nämä asiat pakottavat yritysten miettimään omia kehitys- ja tuotantoonvientiprosesseja uudella tavalla, jotta markkinoiden vaateisiin päästään. Miten varmistetaan, että sovellus saadaan kehitettyä samanaikaisesti ja nopeasti kaikille halutuille alustoille? Miten testataan sovellukset ja niiden integraatiot taustajärjestelmien kanssa kaikilla alustoilla?

3) Hallinta on erilaista

Mobiilissa liiketoiminnassa on käytännössä kaksi näkökantaa hallintaan: Laitteiden (MDM, Mobile Device Management) ja sovellusten (MAM, Mobile Application Management) hallinta. Suuri osa normaalin sovellus- ja laitehallinnan perusvaatimuksista on sovellettavissa myös mobiiliin, mutta mobiilissa on omia uniikkeja erityispiirteitä, joita hallinnassa tulee ottaa huomioon.

Laitteiden hallinta on noussut erittäin tärkeään asemaan Bring Your Own Device -trendin yleistyttyä. BYOD on tuonut mukanaan laitteiden ja käyttöjärjestelmien monimuotoisuuden. Hallintateknologioiden täytyy tukea tätä monimuotoisuutta ja nopeaa päivitystahtia.

Mobiililaitteet eivät aina ole henkilökohtaisia. Esimerkiksi tabletteja jaetaan usein perheen sisällä ja vastaavasti yrityksissä on usein yhteiskäyttöisiä laitteita. Täten mobiililaitteiden “persoona” usein sekoittuu ollen sekä työ- että vapaa-ajan laite. Miten varmistetaan sopivan tasoinen tietoturva kaikkiin profiileihin? Vuosittain katoaa 4,3 % yritysten omistamista älypuhelimista – miten varmistetaan tietojen tyhjennys näissä tapauksissa? Entä BYOD-laitteiden osalta vain työtehtäviin liittyvien tietojen tyhjennys?

Mobiilisovellusten hallinta, jakelu ja versionhallinta on haastellisempaa kuin perinteisten. Varsinkin kuluttajapuolen sovelluksissa ei läheskään aina pystytä vaikuttamaan siihen, millä versiolla palveluja käytetään. Mikäli sovelluksessa on kriittinen virhe, olisi tietenkin toivottavaa, että yrityksellä on mahdollisuus estää pääsy taustajärjestelmiin ja pakottaa päivittämään sovellus. Oma haasteensa on, jos sovelluskaupasta ei vielä ole uutta versiota saatavilla, sillä uuden sovelluksen tarkistaminen esim. Applen AppStoreen vie keskimäärin 5 päivää. Yrityksen sisäiseen käyttöön tarkoitetun sovelluksen ollessa kyseessä tilannetta helpottaa yrityksen oma, Enterprise AppStore, jossa rajoituksia ei samalla tavalla ole.

4) Tietoturva on erilaista

Pienet, kevyet ja aina päällä olevat laitteet muodostavat uhan tietoturvalle joutuessaan vääriin käsiin. Maailmassa katoaa n. 70 miljoonaa älypuhelinta vuosittain, joten riski on todellinen. Vaikka teknologia onkin olemassa, niin mobiililaitteiden tietoturvapolitiikkojen varmentaminen ei ole vielä samalla tasolla perinteisten kannettavien päätelaitteiden kanssa.

Kontekstuaalisuus voidaan ottaa osaksi myös tietoturvaa ja pääsynhallintaa. Voidaan esimerkiksi määritellä, että tietystä geo-lokaatiosta ja turvallisesta verkosta pääsee kaikkiin sovelluksen toiminnallisuuksiin ja kaikkiin tietoihin yksinkertaisella autentikoinnilla. Muista sijainneista tai verkoista rajoitetaan sovelluksen toiminnallisuutta ja päästään vain kryptattuihin tietoihin vahvemmalla autentikoinnilla.

Päätelaitteiden autentikoinnin osalta kehitys on tuonnut mukanaan mielenkiintoisia uusia mahdollisuuksia, kuten Applen Touch ID -sormenjälkiskannauksen. Samsungilta huhutaan tulevan silmän iriksen skannaus. Miten näitä voidaan jatkossa hyödyntää myös yrityksen järjestelmiin autentikoinnissa, jää nähtäväksi.

Mobiili on siis monessa mielessä erilainen. Mobiili tuo tullessaan haasteita sovellusten kehittämiselle, hallinnalle ja tietoturvalle, mutta mobiilin mahdollisuuksien takia hankkeisiin kannattaa varmasti tarttua!