Iso Sininen Omena – Kilpailijoista kimppaan 30 vuodessa

Kuva: Wikipedia.org

Vuonna 1984 Apple julkaisi Macintosh-tietokoneen ja räväytti mainosmaailmassa provokatiivisella “1984”-mainoksella. Mainos oli suora piikki Ison Sinisen – IBM:n – suuntaan. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin samat yritykset astelivat rinta rinnan median eteen ja julkistivat laajan yhteistyöohjelman mobiilialueella.

Yhteistyön ytimessä on neljä tarjoamaa:

1) MobileFirst for iOS
– Yritykset tuovat markkinoille yli 100 toimialakohtaista sovellusta, jotka ovat suunniteltu alusta lähtien hyödyntämään iLaitteiden ominaisuuksia, Applen vahvaa suunnittelu- ja käytettävyysosaamista sekä IBM:n vahvuuksia toimialatietämyksessä ja analytiikassa.

2) MobileFirst Platform for iOS
– Tämä pilvipohjainen kehitysalusta sisältää iOSille räätälöityjä palveluita, kuten laitteiden hallinnan, tietoturvan, analytiikkaratkaisut sekä mobiilisovellusten kehittämisen ratkaisut integraatioineen.

3) AppleCare for Enterprise
– Yhteistyön myötä IBM tulee tarjoamaan AppleCare huolto- ja tuki-palveluita erityisesti yritysten tarpeita ajatellen

4) MobileFirst Supply and Management
– Applen laitteiden myynti ja elinkaaren hallinta yrityksille.

Vanhojen kilpailijoiden yhteistyö on mielenkiintoinen, mutta tarkemmin ajatellen erittäin looginen – Apple saa lisää jalansijaa ja uskottavuutta yritysten laitetoimittajana ja IBM:n katu-uskottavuus mobiiliratkaisujen toimittajana saa rajun nosteen. Kun yhdistetään Applen helppokäyttöisyys, intuitiiviset käyttöliittymät ja laitteistojen teknologioiden täysi hyödyntäminen (esim. kamera, GPS, sormenjälkitunnistaminen…) IBM:n mobiiliosaamiseen, pilvipalveluihin ja analytiikkaratkaisuihin tuettuna vahvalla tietoturvalla, niin lopputulos voi olla markkinoita mullistava.

Aiheesta tähän asti lukemani ajatukset vahvistavat ajatuksiani siitä, että mobiilius on täällä pysyäkseen. Enemmän on kysymys siitä, miten se parhaiten valjastetaan hyötykäyttöön kullekin sopivalla tavalla. Voisiko Watsonin keinoäly viedä Sirin puheentunnistamisen aivan toiselle tasolle? Voisivatko pankit, kaupat, terveydenhuolto jne. viedä mobiililiiketoimintansa sille “seuraavalle tasolle” ja vielä asiakasta ilahduttavalla tavalla? Voisivatko valmiit mobiilisovellukset madaltaa kynnystä myös pienempien yritysten saada markkinoille laadukkaita ja monipuolisia mobiilisovelluksia? Voisivatko iOSille räätälöidyt pilvipohjaiset kehitysympäristöt, palvelut ja rajapinnat nopeuttaa huomattavasti uusien sovellusten ja versioiden tuloa markkinoille?

Tulevana syksynä nähdään ensimmäiset sovellukset. Alkusoitto on kuultu, esirippu on avautumassa…

Miten sitä lomailtiinkaan ennen kännykkää?

Kuva: Business2Community.com

Huoh… lomat on taas lusittu. Grilliruoka ja olut on tuonut muutamia lisäkiloja tietää Withings-vaakani mobiilisovellus. Mobiiliteknologiat ovat muuttaneet monia käytännön asioita ja kirjailin kesän aikana asioita muistiin. Seuraavassa havaintoja eri aihealueilta.

Arjen askareet

Kuten monella muullakin, kännykkä on korvannut kellon ranteesta. Ja onhan kännykkä varsin mainio kello, esimerkiksi grillatessa pystyy helposti katsomaan väliajat eri ruokien kypsyyksille ja herätyksiä saa useita eri tarkoituksiin. Ulkomaan lomakohteidenkin kellonajat on aina helposti tarkastettavissa.

Ostoksia helpottamaan känny on oivallinen apuväline. Ostoslistat ja muut muistamista vaativat saa helpolla kännykän muistikirjaan tai Foodien kaltaiseen mobiilisovellukseen. Ruuan verkkokauppa ei haja-asutusalueella ole vielä mahdollista, mutta isommissa taajamissa jo erittäin hyvä vaihtoehto. Noin muuten verkkokauppojen selailua tuli tehtyä paljonkin. Kun esimerkiksi isäni kolhi veneen potkurin kiville alkoi tutkailu uudesta potkurista. Vaikka verkkokaupasta tilattu olisi ollut vähän halvempi voitti paikallinen mökkiseudun kivijalkakauppa. Itsekin olisin tässä tapauksessa varmaan kivijalkaan päätynyt, mutta sukupolvien välinen kuilu webin ja kivijalan välillä oli kovin selvä.

Pankkiasioiden hoito ja normaali internet surffailu ja tiedonhaku ovat jokapäiväistä mobiilissa. Kuinka nopeasti hälveneekään kinastelut kun voi Googlesta ja Wikipediasta asiat tarkistaa – kuka olikaan Krisse Salmisen veli?

Ehkä vähemmän käytettynä toiminnallisuutena tuli käytettyä kännyn kameraa myös peilinä hiuksia laittaessa pienen mökin ainoan peilin ollessa varattuna. Halutessaan voi ottaa samalla sen trendikkään selfien!

Viihdettä ja vapaa-aikaa

Jokunen vuosi sitten ostin hienon Canonin järjestelmäkameran valokuvausta varten. Kaunis ajatus, mutta kovin vähälle käytölle se vaan on jäänyt kun valtaosa kuvista ja videoista tulee otettua kännykällä. On se vaan kätevää kun kuvat ovat saman tien saatavilla pilvestä eri laitteille. Ja nykyisten mobiilisovellusten monimuotoisuus kuvaa ja videota ottaessa on vaikuttavaa. Videoihin saa helposti hienoja hidastuksia ja stop-motion sovelluksella saa legot liikkumaan ja ihmiset lentämään.

Alkukesä oli sohvaperunoinnille hyvää aikaa, kun jalkapallon MM-kisat oli käynnissä. Vaikka Vuoden Isä -pysti varmaan nyt jääkin saamatta, pakko myöntää, että sitä tuli silloin tällöin silmäiltyä futista kännykästä lapsia hoitaessa. Ja myöhäismatsien aikana mobiililaitteet toimivat hyvänä second screeninä twitter-viesteille.

Second screen on ilahduttavasti rikastuttanut montaa muutakin TV-ohjelmaa ja tilaisuutta. Joihinkin tilaisuuksiin tehdään erityisesti mobiilisovellus tai -sivusto. Jokainen on varmaan törmännyt hyviin ja huonoihin esimerkkeihin. Tämän kesän antimista parhaita sovelluksia oli tietty FIFAn ”rajattomilla resursseilla” tehty mobiilisovellus ja Suomen MM-rallien seurantaan WRC:n mobiilisovellus. Heikoimmista vastasi Kotkan Meripäivät  erittäin sekavalla mobiili web -sovelluksella. Käyttökokema oli täysin surkea, rohkenen sanoa käyttökelvoton ja siihen käytetty investointi taisi hyödyntää vain paikallista mobiilisovelluskehittäjää.

Aloitin myös kesän kynnyksellä uuden harrastuksen, joka nojautuu vahvasti kännykän GPS:n hyödyntämiseen – Geokätkennän. Loistavaa ajanvietettä erityisesti lasten kanssa. Tosin sitä kautta tuli huomattua, että kännyköiden GPS:t eivät ole vielä samalla tasolla oikeiden GPS:ien kanssa. Kun kännykän signaali on +/- 10m, niin sillä on aika iso metsässä +/- 3m:iin etsiessä pientä kätköä. Tulihan sitten hankittua lisäksi oikea GPS laite…

Urheilussa ja liikunnassa hyödynnän mobiilisuuden tuomia mahdollisuuksia. iPhonen taustalla on jatkuvasti askelia ja liikkumista seuraava Moves mobiilisovellus. Kertoo aika julmalla tavalla kuinka vähän sitä tuleekaan laiskoina päivinä liikuttua verrattuna suosituksiin. Golfissa Golf Gamebook on korvannut paperisen tuloskortin. Golfajat saa varattua kätevästi myös mobiilisivustojen kautta kun eri kenttien ja seurojen tiedot ovat vihdoin integroitu ja pelikaverin saa varattua kierrokselle nimen perusteella. Lieneekö APIt tulleet apuun?

Lukemisrintamalla päivän lehti kuuluu omiin aamurutiineihin. Tosin sähköinen Hesari tabletista on korvannut paperisen version jo aikoja sitten. Aikakausilehtien osalta siirtymä on vasta käynnissä. Ehkä olen niiden osalta vähän vanhanaikaisempi.

Musiikin suhteen olen jo tehnyt täyden siirtymän. En muista koska olisin CD:tä pistänyt soimaan, vaan kaikki striimaa kätevästi kännykän tai tabletin Spotifysta tai musiikkikirjastosta Apple TV:n kautta kotistereoihin. Usein myös radiokin soi striimattuna mobiililaitteista (TuneIn). Musiikin ja laitteiden ohjaus onnistuu myös mobiilaitteilla.

Työ seuraa lomallekin (halutessa)

Töitähän lomalla ei tietenkään pitäisi tehdä, mutta joskus on vain pakko. Itselleni tuli heti loman alettua tilanne, jossa eräs asia piti käydä henkilökohtaisesti käydä kuittaamassa yrityksen intranetistä. Onneksi meillä on mobiililaitteista tietoturvallinen pääsy yrityksen järjestelmiin henkilökohtaisista laitteista, niin asia käy kätevästi. Ja varmaan kävisikin, jos verkko ei pätkisi siellä laiturin nokassa. Olo oli 3G:tä etsiessä kuin taikavarvulla veden hakusessa. Ah sitä auvoa kun edge/gprs vaihtui 3Gksi. Tai niinhän luulin… järjestelmä tahmaa… ehkä kaikki muutkin olivat viimeisenä hetkenä liikenteessä ja se oli serveri joka tahmaa. No sain kuitenkin varmistettua palkanmaksun jatkuvuuden myös loman jälkeen.

Kun on töissä yrityksessä, joka on mobiilirintaman etunenässä on luonnollista, että sähköpostit, kalenterit, CRM- ja muut yritysjärjestelmät seuraavat kännykän mukana myös lomalle. Kun privaatti- ja työsähköpostit tulevat samaan inboxiin, niin siinä näkee myös työviestejä. Itse en niistä sen suuremmin stressaa, mutta toki teen tärkeät ja nopeat pois siinä samalla. Push-toiminallisuuden ottaminen pois käytöstä auttaa siinä, että ne eivät häiritse koko ajan. Ja kyllähän tärkeistä asioista joku soittaa tai tekstaa perään.

Tilanne ei ole vielä täydellinen

Vaikka paljon on jo tapahtunut, on mobiilisuuden hyödyntäminen vasta aluillaan. Tiellä on paljon esteitä.

Kaikkialla toimiva nopea verkkoyhteys ei ole Suomessa toteutunut. Moni viettää aikaa mökeillään ja huonot verkkoyhteydet rajoittavat mobiilisuuden hyödyntämistä. Samoin suurissa yleisötapahtumissa tukiasemat ruuhkautuvat, vaikka niihin yritetäänkin varautua. Lähde siinä sitten tekemään tapahtuman osallistujille kokemaa parantavaa mobiilisovellusta, jota eivät sitten pääsekään täysin käyttämään…

Kontekstuaalisuutta toivoisin hyödynnettävän enemmän. Kuinka loistava olisikaan “Mitä kivaa lapsien kanssa tehtävää löytyy läheltäni?” -sovellus kun olet kesälomareissulla.

Laitepuolella riittää myös kehitettävää. Akkukesto on varmasti tärkein mobiilikäyttöä rajoittava tekijä. Kun taustalla pyörii 24/7 Moves, puhelin hakee jatkuvasti syötteitä ja sähköpostia ja videot striimaa, kuluu akku hyvin nopeasti. Ja kuten edellä mainitsin, olisi se GPS tarkkuuden parantaminen ihan kiva. Tämä saattaisi auttaa myös geolokaatioon perustuvan kontekstuaalisuuden hyödyntämistä kehittyneissä mobiilisovelluksissa.

Mobiilimaksaminen ja kanta-asiakaskorttien mobilisointi saisi yleistyä. Ah niin kätevien vyölaukkuken poistuminen muodista pullistuttaa shortseja kun lompakko pitää roudata mukana. Muutamaan otteeseen hyödynsin Mobile Pay -sovellusta pieniin rahasiirtoihin, mutta se ei ole vielä laajalle levinnyt. Jos tulevassa Applen iPhonessa olisi lähimaksamisen mahdollistava siru, niin se saattaisi toimia katalyyttina mobiilimaksamisen yleistymiseen.

 

Mobiilikäyttö ei ole itselläni ole mikään itseisarvo, asia jota minun on pakko hyödyntää kun olen tällainen “mobiilihörhö”. Kysymys on käyttökokemasta. Helppoudesta. Mobiilikäyttö tuottaa jotain lisäarvoa. Saan tehtyä asiat aikaan ja paikkaan riippumattomasti, vaivattomammin ja tehokkaammin. Se viihdyttää minua ja mahdollistaa yhteydenpidon läheisiini. Saan statistiikkaa päätösteni tueksi.

Loman lopulla ralliautosta lensi kivi puhelimeeni ja se meni rikki. Seuraavat päivät olivat aika konkreettinen esimerkki, kuinka mobiilin hyödyntäminen on jo iskostunut syvälle päivittäiseen elämääni. Mietipä itse, mitä kaikkea jääkään väliin, jos olisit ilman puhelinta ja verkkoyhteyttä.

Neljä asiaa erottaa menestyvän mobiiliyrityksen

Kuva: IBM

Menestyvät yritykset hyödyntävät mobiilia saavuttaakseen liiketoimintahyötyjä. Ja nyt en tarkoita mobiilisuudella vain älypuhelinten ja tablettien käyttöönottoa, BYODia tai mahdollisuutta etätyöskennellä kotoa vaan laajemmin edellisten lisäksi kaikkia niitä kyvykkyyksiä, jotka mahdollistavat transaktioiden ja toimintojen suorittamista riippumatta ajasta ja paikasta.

Väitettäni liiketoimintahyötyjen saamisesta tukee viimeaikainen IBM Institute of Business Valuen tutkimus, jossa haastateltiin yli 600 mobiilistrategioista vastaavaa asiantuntijaa (myös Suomesta). Tutkimuksessa kyseltiin muun muassa mitä yritykset ovat tekemässä mobiilistrategioiden luomisen ja priorisoinnin suhteen, miten mobiilisuus vaikuttaa yritysten kykyyn tarjota tehokkaampaa asiakaspalvelua, miten mobiilisuus vaikuttaa yritysten prosesseihin ja liiketoimintamalleihin ja miten yritykset pystyivät tukemaan mobiilisovellusten kehittämistä, tietoturvaa ja niiden integroitumista taustajärjestelmiin.

Löydöksistä voidaan erotella neljä aluetta, joita menestyvät mobiiliyritykset tekevät paremmin kuin muu vertailujoukko (kts lisätiedot tutkimusmetodologioista):

– He rakentavat mobiilisovelluksia, jotka avaavat yrityksen ydintiedon mobiilikäyttäjille – Olemassa olevan tiedon integrointi mobiilisovelluksille tuntuu olevan haasteellista, mutta 70% johtavista yrityksistä kertovat olevansa tehokkaita mobiilisovellusten ja nykyisten sovellusten integroinnissa kun alle 40 % muista kertoo onnistuvansa hyvin asiassa.

– He turvaavat ja hallitsevat mobiilia liiketoimintaa tehokkaasti, jotta toiminnan suorituskyky voidaan taata – Yli 80 % johtavista yrityksistä kertoivat pystyvänsä vastaamaan tietoturvahaasteisiin liittyen tiedon suojaamiseen, tietoturvallisiin yhteyksiin, laitteiden hallintaan ja mobiilisovellusten ja -käyttäjien tietoturvaan. (vs. 62 % muut)

– He ovat yhteydessä asiakkaisiin kontekstuaalisesti oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa sekä hyödyntävät mobiililla saatua tietoa parempiin tuloksiin – 78 % johtavista yrityksistä kertoi työntekijöiden mahdollisuuden työskennellä toimistonsa ulkopuolella olevan kriittinen investointien kohde ja tärkeimpänä syynä on nopeampi vasteaika asiakkaille. Johtavista yrityksistä n. 70 % uskoivat olevansa tehokkaita hyödyntääkseen isoja määriä strukturoitua ja strukturoimatonta mobiilidataa ja löytääkseen niistä tietoja parempiin tuloksiin (vs. 37 % muista yrityksistä).

– He käyttävät mobiilisuutta perusteellisesti muokatakseen omaa liiketoimintaansa – 81 % johtavista yrityksistä kertoivat mobiilisuuden vaikuttavan heidän organisaationsa liiketoimintaan, kun sama luku muissa oli 39 %. Toisaalta 62 % johtavista yrityksistä kertoivat mobiilisuudella olevan merkittävä vaikutus liiketoimintamallien uudistuksiin (vs. 43 % muut). Näitä uudistuksia ovat mm. oman roolin muuttuminen toimialansa arvoketjuissa ja tavat toimia kumppanien, asiakkaiden ja muiden toimijoiden kanssa.

Alueita ei ole montaa, mutta ne koskettavat lähes koko organisaatiota. Mobiilisovellusten rakentaminen on yleensä yrityksen liiketoimintasovelluksista vastaavalla, tietoturva ja hallinta IT-osastolla, asiakkaiden ja sidosryhmien hoito myynnillä ja markkinoinnilla ja suuret linjat yrityksen liiketoiminnasta C-tason päättäjillä ja liiketoimintavastaavilla. Ehkäpä juuri tämä monen sidosryhmän keskinäinen yhteensovittaminen ja oikean lähestymisen löytäminen onkin yksi keskeinen menestystekijä?

Asiakkaat odottavat saavansa parempaa palvelua yrityksiltä myös mobiilisti. Teknologiat ovat jo olemassa mahdollistamaan palvelut. Markkinoilla on tekijöitä toteuttamaan visiot. Tutkimukset osoittavat, että investoinnit mobiiliin liiketoimintaan todellakin ovat tuoneet tuloksia niitä soveltaneille alansa johtaville mobiiliyrityksille – 73 % kertoi saaneensa mitattavaa sijoitetun pääoman tuottoa mobiilihankkeilleen! Lähtökohtia on monia, mistä sinä aloittaisit?

Mobiilia mainframeen -tilaisuus

Mainframe, IBM:n System z, on edelleen merkittävässä roolissa useiden toimialojen kriittisissä taustajärjestelmissä. Erityisen paljon näitä järjestelmiä löytyy vakuutus-, vähittäismyynti- sekä pankkisektorilla – samoilla toimialoilla, joita mobiilisuus ravistelee. Erään tutkimuksen mukaan vuonna 2014 kärkisyy vaihtaa pankkia oli huonot mobiilipalvelut!

IBM järjestää parin viikon päästä tilaisuuden aiheesta. Mikäli aihealue kiinnostaa, niin kannattaa mennä hakemaan viimeisimmät opit aiheesta päivän kestävässä workshopissa, jossa asiantuntijat kertovat mobiiliuden eduista liiketoiminnalle, auttavat ratkomaan haasteita sekä kiteyttävät mielenkiintoisiin puheenvuoroihin ja demoihin sen, miksi mobiilius on nykyajan yrityksille elinehto ja miten IBM:n mobiiliratkaisut tukevat tätä.

Aika: ke 4.6.2014 klo 8.30-16.30
Paikka: IBM:n toimitalo, Laajalahdentie 23, Helsinki (vieraspysäköinti osoitteessa Tietokuja 2)

Ohjelma:

08.30   Ilmoittautuminen ja aamiainen
09.00   IBM Mobile Strategy and MobileFirst
09.45   System z in a Mobile World
10.45   Build an Agile Approach to Deliver Mobile Apps
11.15   Demonstration
12.30   Lounas
13.30   Secure Every Transaction
14.30   Use Mobile Analytics to Improve Outcomes
15.15    Performance, Scalability and Cost
15.45    Mobile on System z User Cases
16.15    Yhteenveto ja loppusanat
16.30    Tilaisuus päättyy

Ilmoittautua voi sähköpostitse 28.5.2014 mennessä sähköpostitse: software (at) fi.ibm.com. Tai voitte olla myös minuun yhteydessä asiasta!

 

 

Käykö kanta-asiakkaasi vieraissa? Tee vastaisku! (Case: Meat Pack)

Kuva: Meat Pack

Markkinoinnin tulisi olla henkilökohtaista ja merkityksellistä. Mobiilimarkkinoinnissa erityisesti korostetaan kontekstuaalisuuden, asiayhteyden, tärkeyttä. Yleisimmät kontekstuaalisuuden määreet ovat paikka ja aika, mutta kanta-asiakkaiden osalta voidaan käyttöönottaa laajempikin arsenaali muuttujia kuten ostohistoria, asiakkaan ikä, koko ja merkkipäivät. Tai tieto, että asiakas on käymässä kilpailijalla.

Meat Pack on Guatemalan trendikkäin kenkäkauppa ja kauppa on tunnettu hyvin rajoitetun ajan voimassa olevista erikoistarjouksistaan. Yritys lanseerasi aika ronskin myynninedistämiskampanjan, joka hyödyntää erinomaisesti mobiilin mahdollisuuksia innovoimaan uutta.

Voi olla, että esimerkki ei sovellu Suomen yrityskulttuuriin, mutta toimii erittäin konkreettisena esimerkkinä kontekstuaalisuuden ja mobiilin mahdollisuuksista. Suomessa olen saanut vähäistä kanta-asiakasviestintää push-notifikaateina (esim Cardun kautta), mutta en yhtäkään kontekstuaalisesti relevanttia mainosta. Mielenkiinnolla odotan kun sellaisen saan – reagoinkohan?

 

Mobiilin asiakaskokeman tila ja tulevaisuus pohjoismaissa kaupan alalla

Nordic Smarter Commerce Group on tehnyt mielenkiintoisen tutkimuksen (Nordic Mobile Customer Experience Survey) kaupan alalta pohjoismaissa. He haastattelivat 150 kaupan alan B2B ja B2C toimijaa Tanskassa, Ruotsissa ja Suomessa, joiden liikevaihto oli yli 20 miljoonaa.

Alan toimijat Suomessa tuntuvat tutkimuksen mukaan olevan jäljessä kilpakumppaneitaan muissa pohjoismaissa. Esimerkiksi Tanskassa jo 32% yrityksistä on integroinut mobiilikanavan kiinteästi asiakaskokemaansa, kun Suomessa vastaava luku on 15%. Tanskassa 55% asiakkaista on jo vuorovaikutuksessa yritysten kanssa mobiilisti. Suomessa “vuorovaikutus” on lähinnä tuotetietojen etsintää.

Pelkillä tuotetietojen etsimisellä ei valitettavasti kassakone kauheasti kilise. Mutta Tanskassa ja Ruotsissa alkaa jo kilistä – esim. 63% Tanskalaisista yrityksistä näkee mobiilin ostamisen erittäin tärkeänä osana liiketoimintaansa. Positiivista on, että Suomessakin tämän tärkeys on kasvamassa.

Osasyy kassakoneen kilinän puutteeseen mahdollisesti selittyy Suomalaisten yritysten mobiilioptimoitujen sivujen määrässä. Suomessa mobiilioptimoituja sivuja tutkimuksessa mukana olleista oli 65%:lla, kun esimerkiksi Tanskassa oli 84%:lla. Mielenkiintoisin ja suurin ero tutkimuksessa mielestäni oli mobiilioptimoinnin tavoissa. Suomen suhdeluku responsiivisen webin ja mobiilisovellusten välillä oli suhteellisen maltillinen verrattuna Tanskaan, jossa responsiivinen web jyrää.

Kaavio: Nordic Smarter Commerce Group 2014

Responsiivinen web saattaa olla monessa mielessä hyvä ensimmäinen lähtökohta, mutta itse näen sen mahdollisuudet tarjota ylivertaista asiakaskokemaa rajalliseksi. Kun asiakkaat alkavat vaatia mm. sisätiloissa tapahtuvaa navigointia, lisätyn todellisuuden kyvykkyyksiä ostokokemaansa, lähimaksamista, kontekstuaalisia ja personoituja push-viestejä yms., ovat nämä huomattavasti helpompia (/ainoastaan mahdollisia) toteuttaa mobiilisovelluksessa. Näiden lähestymisien ei tietenkään tarvitse olla toisiaan poissulkevia, vaan markkinoilta löytyy järkeviä vaihtoehtoja, joilla voidaan toteuttaa mobiili web samassa yhteydessä mobiilisovelluksen kanssa.

Kannattaa tutustua kokonaisuudessaan Nordic Smarter Commerce Groupin sivustolla.

Loppusanoiksi tarjoan positiivisen tai negatiivisen loppukaneetin… voitte valita omanne mielialanne mukaan.

Positiivinen : Onneksi Suomalainen kauppa ei ole täysin jämähtänyt, vaan kehitystä tapahtuu. Vuoden 2014 aikana jopa 46% vastaajista aikoo lisätä mobiilia toimintaa asiakkaiden suuntaan. Suurista kaupan toimijoista kaikki ovat julkisuudessa kertoneet halusta kehittää aluetta. Tämä onkin tärkeä tekijä varsinkin perinteisille kivijalkakaupoille ja onkin esitetty ennustuksia, joissa hyvällä ostokokemalla saadaan se ovipumppu jälleen laulamaan. Hieno juttu, jään innolla odottamaan!

Negatiivinen: Tutkimus päättyy yritysten aikomuksiin investoida mobiiliin toimintaan asiakkaiden suuntaan vuoden 2014 aikana. Tulokset ovat Suomen kaupan kilpailukyvyn kannalta erittäin huolestuttavia. Vain 46% Suomalaisista yrityksistä aikoo kehittää aluetta Ruotsin ja Tanskan heittäessä tiskiin 73% ja 77% luvut. Ruotsalaisista vain 13% kaupan toimijoista on varmoja että ei aio tehdä mitään asialle vuoden 2014 aikana, kun Suomessa jopa 39% toimijoista aikoo olla tekemättä mitään. Suomalaiset – mobiilikansa. Niin se kaikki on katoavaista.

Parhaiden mobiilipalveluiden etsintä käynnistyy jälleen

Kuva: Paras Mobiilipalvelu 2013

Suomen parhaiden mobiilipalveluiden metsästys alkaa jälleen. Teleforum ry ja Teknologiateollisuus ry järjestävät tänäkin vuonna Paras Mobiilipalvelu 2014 -kilpailun yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa. Kilpailun tavoitteena on kannustaa yrityksiä kehitystyöhön ja nostaa innovatiivisimpia mobiilipalveluita suuren yleisön tietoisuuteen.

Yhteistyökumppaneina ovat Microsoft, Nokia, Samsung, IBM, HealthCampus, Terveystalo, Elisa, Forum Virium Helsinki, Mobiili.fi, Mobile Monday, MTV, Ohjelmistoyrittäjät ry, Sanoma, TeliaSonera sekä Startup Sauna.

Tänä vuonna kilpailussa tuodaan uusien kategorioiden myötä esille erityisesti ikääntyvälle väestölle suunnattuja palveluita, monikulttuurisuutta ja pienten kieliryhmien sopeutumista edistäviä palveluita sekä terveyden ja hyvinvoinnin palveluita. Yritysjärjestelmien sarjassa on tänä vuonna mukana erittäin ajankohtainen kategoria – teollisen internetin / M2M mobiilisovellukset.

Kategoriat ovat :

Palvelut kuluttajille:

1. Terveys- tai hyvinvointipalvelu

2. Senioripalvelu – palvelu ikääntyville

3. Monikulttuurisuutta tukeva palvelu, kielivähemmistöille suunnattu palvelu

4. Hyötypalvelu

5. Peli

6. Ajanvietepalvelu

Julkiset palvelut:

7. Julkisen sektorin mobiilipalvelu

Yrityssovellukset:

8.  Teollinen internet, M2M

9.  Paras mobiilia toiminassaan hyödyntävä yritys

10. Yrityksen tehokkuutta tai tuottavuutta parantava palvelu

Kansainvälisyys

11. Parhaan kansainvälisen potentiaalin omaava palvelu

Kilpailuaika alkaa 31.3. ja päättyy 15.10. Mukana kilpailussa ovat kaikki vuonna 2014 Suomen markkinoilla olevat mobiilipalvelut, jotka yleisön tai yritysten itsensä toimesta ilmiannetaan kilpailuaikana kilpailusivustolle http://www.bestmobileservice.fi/.

Itse seuraan kilpailun tuloksia suurella mielenkiinnolla – erityisesti yrityssovellusten sarjaa. Mielenkiintoista on huomata, että tänä vuonna ei kategorioissa enää painoteta mitään erityistä mobiiliteknologiaa (Vrt. Vuosi 2013 kategoriat esim. HTML5 service for consumers). Tämä kuvastaa hyvin sitä, että palveluiden oletetaan olevan saatavilla käyttöjärjestelmästä riippumatta. Lisäksi toteutusteknologioiden vastakkainasettelu tyyliin HTML5 vs. Natiivi ei ole enää olennainen keskustelu.

Kehotan kaikkia mobiilisovellusten kehittäjiä, tilaajia ja käyttäjiä ottamaan osaa kilpailuun. Ja sitten kun “paikallissarjasta” halutaan nousta maailmanmaineeseen, voi ottaa osaa myös IBM Watson Mobile Developer Challengeen! 🙂

 

Markkinakatsaus Q1/2014 – Mobiilikäyttöjärjestelmät

Yrityksen mobiilistrategiaa luodessa on hyvä ymmärtää markkinoiden tilanne eri teknologioiden suhteen. Mobiilisovellusten kehittämisen kannalta yksi tärkeimmistä tiedoista on mille mobiilikäyttöjärjestelmälle sovelluksia lähdetään kehittämään.

Olemme kiusallisen läheltä saaneet seurata mobiilikäyttöjärjestelmissä tapahtuneen markkinaosuuksien muutoksen viime vuosina. Android on vakuuttavalla tavalla napannut maailmanlaajuisesti leijonanosan markkinaosuuksista puhuttaessa uusista toimituksista. Alla Bloombergin kokoama tilasto:

Markkinaosuudet Q1 2014 – Maailma vs. Suomi

 Käytössä olevien mobiilaitteiden kannalta tilanne ei ole vielä aivan yhtä murskaava. Suuntaa antavaa tilastoa saamme esim. StatCounterin tietokannoista, jotka mittaavat webbiliikennettä palveluun rekisteröityneiltä sivustoilta.

Globaalisti toimivien mobiilisovelluskehittäjien kannalta tilanne on kohtalaisen helppo – tee sovelluksesi Androidille ja iOSille, niin katat n. 70 % kaikista käyttäjistä.

 

StatCounter FY14Q1 – Mobile OS WW

Mutta… Suomen osalta tilanne onkin varsin erilainen. Kun muualla pärjätään käytännössä kahdella käyttöjärjestelmällä, Suomessa on välttämätöntä keskittyä mobiilisovellusten kehittämisessä kolmeen käyttöjärjestelmään. Erityisesti yrityksille suunnattujen sovellusten osalta tämä korostuu, sillä Windows Phone on hyvin yleinen valinta yritysten työsuhdepuhelimeksi.

StatCounter FY14Q1 – Mobile OS Finland

Tulevaisuuden ennusteet

Tilanne saattaa tulevaisuudessa muotoutua toisenlaiseksi Suomen osalta, kun vahvat tunnesiteet Nokiaan purkautuvat Microsoft-kaupan myötä. Yleisesti tulevaisuuden suunnasta analyytikot ovat esittäneet omia näkemyksiään, mutta eniten tunnutaan uskovan Androidin valtakauden jatkumiseen. IOSille ja Windows Phonelle povataan hyvin maltillista kasvua verrattuna Androidiin.

Global operating system market share based on device shipments. Source: Gartner Inc.

Fragmentaatio

Androidin kasvu tulee kasvattamaan jo ennestään valtavaa Android-versioiden fragmentaatiota (esim. 4000+ eri älypuhelinmallia…). OpenSignal on visualisoinut hyvin asiaa artikkelissaan, johon suosittelen tutustua. Hyvänä vertailuna esimerkiksi Android- vs. iOS-leirien tuetut näyttöjen resoluutiot. Tässä on kehittäjille ja testaajille työsarkaa: miten varmistetaan sovellusten toimivuus kaikissa eri versioissa.

OpenSignal – Android vs. iOS resolution

Uudet toimijat

Uusista toimijoista Jolla on saanut hyvin palstatilaa Suomen lehdistössä, mutta merkittävää markkinaosuutta heidän MeeGon pohjalta rakennettu Sailfish OS ei ole saanut.

Markkinoille tuleminen on suuremmillekin tekijöille haastavaa. Samsungin ja Intelin ajaman Tizen-käyttöjärjestelmän piti saada tämän vuoden MWC:ssä lihaa luiden ympärille, mutta lanseeraukset jäivät kovin vähiin. Suurin syy on epävarmuus markkinoiden imusta muita kuin Androidia ja iOSia (ja WP:tä) kohtaan.

Oman luvun mobiilikäyttöjärjestelmien historiaan haluaa kirjoittaa myös Mozilla, joka on tuonut markkinoille selainpohjaisen Firefox OS:n mobiililaitteille. Mozilla hakee paikkaansa low-end-älypuhelinten markkinasta. MWC:ssä Mozilla julkaisi yhteistyökuvioitaan, joiden tavoitteena on tuoda markkinoille alle 25 USD maksava älypuhelin. Tämä hintataso haastaa erittäin vahvasti halvimmat Android-laitteet sekä myös ns. feature phone -kategoriaan kuuluvat laitteet, joita mm. Nokian Asha-mallit ovat edustaneet.

Villi kortti voi olla myös aina niin yllättävä Kiina, joka on esitellyt oman avoimeen Linuxiin perustuvan COS (China Operating System) -käyttöjärjestelmänsä. Omalla käyttöjärjestelmällään Kiina pyrkii murtamaan ulkomaalaisten toimijoiden monopolin mobiilikäyttöjärjestelmissä. Kiinan asettaessa “lempeitä suuntaviivojaan” kansalaisille ja hallinnon edustajille COSin käytöstä voi käyttöjärjestelmän osuus nousta hetkessä erittäin merkittävälle tasolle – ainakin Kiinan sisäisessä markkinassa.

Tilanne elää, monimuotoisuus jatkuu

Seuraavat vuodet eletään Suomessa tilanteessa, jossa yritysten tulee tukea mobiilisovelluksissaan vähintään kolmea eri käyttöjärjestelmää – Androidia, iOSia ja Windows Phonea. Monimuotoisuuden lisääntyessä odotukset kasvavat cross-platform kehitysympäristöjä kohtaan ja HTML5:n suuntaan tuntuu kääntyvän monen yrityksen ja kehittäjän katseet. Samoin lisääntyy kiinnostus mobiilialustojen suuntaan, joiden avulla voidaan tehostaa mobiilisovellusten kehittämistä, testausta, hallintaa ja sovellusten integraatiota taustajärjestelmiin. Varmaa on, että mobiilin monimuotoisuus tulee jatkumaan lähivuodet – epävarmaa on ovatko yritykset varautuneet siihen riittävästi.

 

Gartnerin Top 10 näkemykset mobiiliteknologioista vuosille 2015 ja 2016

Parin vuoden päästä yritysten tulee hallita huomattava määrä eri teknologioita ja taitoja saadakseen täyden hyödyn mobiilin tuomista mahdollisuuksista, ennustaa Gartner tänään kirjoituksessaan. Useat näistä teknologioista eivät ole tuttua “perus-IT:tä”.

Gartnerin nimeämä “3 x 3 tulevaisuus” eli kolmen keskeisen mobiilikäyttöjärjestelmän (Android, iOS ja Windows) sekä kolmen sovellustyypin (natiivi, hybridi ja mobiili web) tuoma kompleksisuus sovelluskehityksessä ja sen työvälineissä tulee jatkumaan. Tämä asettaa suuria vaatimuksia yrityksille tasapainoillessa mm. kustannustehokkuuden ja käytettyjen teknologioiden kesken. HTML5 ei ole vielä osoittautunut ihmelääkkeeksi tähän, mutta haasteista huolimatta se on kuitenkin kypsymässä ja Gartner ennakoikin sen olevan olennainen teknologia yritysten mobiilisovellusten kehityksessä.

Käyttäjäkokeman merkitys, uudet toiminnallisuudet ja “wow”-elementit, kuten lisätty todellisuus (“augmented reality”), tulevat korostumaan varsinkin kuluttajasovelluksissa. Parhaiden kuluttajasovellusten asettaessa riman korkealle, yritysten täytyy joko kehittää vahvasti omaa osaamistaan tai kumppanoitua uusien tekijöiden kanssa vastatakseen käyttäjien kohonneisiin odotuksiin.

Aiempaa huomattavasti tarkemman lokaatiotiedon hyödyntäminen tulee mahdollistamaan erittäin kohdennetun ja kontekstuaalisesti relevantin palvelun. Sisätiloissa tapahtuva paikannus ottaa suuria kehitysaskelia hyödyntäen mm. Bluetooth Smart -standardia. Pidemmällä tähtäimellä Gartner tuntuu uskovan myös älykkään valaistuksen tuomiin mahdollisuuksiin.

Puettava teknologia, kuten älykellot ja Google Glass, sekä Internet of Things tulevat mobiilisovelluksiin ja ihmisten elämään. Näiden ohjaus tulee pyörimään älypuhelinten ja tablettien ympärillä.

Verkkoteknologioiden puolelta Gartner nostaa ennustuksissaan esille uudet Wi-Fi ja LTE -standardit. Langattomien verkkojen suorituskyvyn ja vasteaikojen paraneminen mahdollistaa uudenlaisia palveluita, mutta toisaalta lokaatiodatan tarkkuuden kasvattaminen saattaa vaatia yrityksiltä tiheämmin rakennettuja Wi-Fi verkkoja.

Mobiilianalytiikalle povataan myös kasvua. Sovellusten suorituskyvyn hallinnan (APM, Application Performance Monitoring) ratkaisut auttavat yrityksiä saamaan näkyvyyden mahdollisiin suorituskykyä rajoittaviin pullonkauloihin, sovellusten käyttäytymiseen ja laite- ja käyttöjärjestelmäkirjoon sekä tarkemmalla tasolla mitä sovelluksen ominaisuuksista eniten käytetään.

Edellisessä blogikirjoituksessa kirjoitin mobiilialustasta  ja miten se tarjoaa tukea mobiilisovellusten kehittämiseen, hallintaan ja tietoturvaan. Gartner povaa useiden eri mobiilia liiketoimintaa tukevien teknologioiden (MDM, MAM) konvergenssia ja lanseeraa termin Enterprise Mobile Management, EMM. Nämä työkalut tulevat jatkossa edelleen kypsymään ja laajentumaan vastaamaan yrityksien kasvia mobiilitarpeita.

Mielestäni mielenkiintoisia näkemyksiä tulevasta ja uskon monen näistä pitämän erittäin hyvin paikkansa. Suosittelen tutustumaan koko artikkeliin. Oletteko samaa mieltä Gartnerin näkemysten kanssa?

Rakentuuko mobiili liiketoimintasi tukevalle alustalle?

Ei mahda olla helppoa olla mobiilisovellusten kehittäjä tulevaisuudessa. Yritysten mobiilisovellusten määrä on suuressa kasvussa ja liiketoimintapäättäjät haluavat sovelluksensa olevan heti saatavilla kaikille asiakkaiden ja henkilöstön käytössä oleville mobiililaitteille. Asiaa ei helpota yhtään sovellusten muuttuminen yhä monimutkaisemmiksi vaatien yhteyksiä useisiin yrityksen sisäisiin taustajärjestelmiin. Ja tämän kaiken tulee tapahtua tietoturvallisesti ja reaaliaikaisesti. Eikä varmasti olisi haittaa 5 tähden luokituksesta app storessa.

Kehittäjän onnistuttua tilaaja näkee työn hedelmät, sovellukset, mutta pinnan alla muhii juurakko. Itse pidän seuraavasta kuvasta:

Lähde : IBM, Worklight

Upeana versova, kaikkien nähtävillä oleva mobiilisovellus kätkee alleen kompleksisuuden. Ja tälle kompleksisuudelle ummistetaan silmät helposti, ymmärrettävästikin, koska ensimmäisen sovelluksen myötä sitä ei ole vielä syntynyt. Mutta sovellusten määrä kasvaa…

Jatkossa apuun tulevat mobiilisovellusten kehitysalustat (MADP = Mobile Application Development Platform). Usein käytetään myös termiä MEAP (Mobile Enterprise Application Platform). Itse määrittelin mobiilialustan ohjelmistoksi, joka mahdollistaa mobiilisovellusten kehittämisen usealle eri käyttöjärjestelmälle ja laitteelle tukien niiden liittymistä yrityksen taustajärjestelmiin ja huolehtien sovellusten elinkaaren hallinnasta kehityksestä testaukseen ja tuotantoon.

Mitä löytyy mobiilialustan konepellin alta?

Kun konepellin alle kurkistaa, sieltä pitäisi löytyä ainakin seuraavat osa-alueet:

Cross-Platform kehitysalusta

Yrityksen liiketoimintatarpeista muodostuu vaatimukset mobiilisovellukselle ja kaikki sovellukset eivät ole samanlaisia. Täten alustan täytyy tukea kaikkia mobiilisovellusten eri tyyppejä : mobiilit web-sovellukset, hybridi- ja natiivisovellukset.

Kustannustehokkuuden ja kehityksen nopeuden kannalta tärkein asia on tehdyn koodin uudelleenkäyttö ja alustan täytyy tukea kaikkia yleisimpiä käyttöjärjestelmiä. Maailmalla hyvään peittoon riittää jo Android ja iOS -tuki, mutta Suomessa siihen on lisättävä Windows Phone. Ja Amerikassa Blackberry näyttelee edelleen merkittävää osaa erityisesti yrityskäytössä.

Kehitysalustan täytyy olla helppokäyttöinen ja tukea yleisesti käytössä olevia standardeja (HTML5, CSS, JavaScript) ja mobiiliframeworkkejä. Parhaimmillaan kehitysalustasta löytyy useita valmiita mobiilisovellusmalleja, joita voidaan helposti ottaa käyttöön.

Huono sovellus on käyttämätön sovellus – Emulaattorit auttavat testaamaan itse sovelluksen toimivuutta, mutta tehokas laadunvarmistus vaatii kehitysalustan tukea myös mobiilisovellusten toiminnalliseen testaamiseen ja sen automatisointiin.

Taustajärjestelmäintegraatiot

Yritysten mobiilisovellukset hakevat tietonsa monista eri tietovarannoista ja mobiilialusta tuo helpotusta tähän. Jos esimerkiksi sovellus hakee tietonsa 4 taustajärjestelmästä ja sovellus on tehty 3 käyttäjärjestelmälle, niin tämä vaatisi 12 eri rakennettavaa ja ylläpidettävää liittymää. Mobiilialustasta löytyy adapterit taustajärjestelmiin ilman, että jokaiseen mobiilisovellukseen ne täytyisi erikseen koodata. Lisäksi mobiilialusta pystyy muuttamaan yrityksen tiedot mobiili-ystävällisempään (JSON) muotoon ilman, että JSON muunnosta pitäisi tehdä jokaikiseen integraatioon erikseen.

Keskitetty tietoturvan hallinta

Yritykset ovat investoineet paljon rahaa identiteetin hallinnan ja autentikoinnin rakenteisiin. Mobiilialustan täytyy pystyä hyödyntämään olemassa olevia ratkaisuja. Kehittyneimmistä mobiilialustoista löytyy myös laitekohtainen Single Sign-on -ratkaisu, jossa käyttäjän autentikoiduttua yhteen yrityksen palveluun, saa halutessaan pääsyn myös muihin. Varsinkin yrityssovellusten osalta tämä on erittäin tervetullut ominaisuus.

Hakkeroidut mobiilisovellukset ovat uhka yrityksille. Mobiilialustan tulee varmistaa, että taustajärjestelmiä kutsuvaa sovellusta ei olla mitenkään käsitelty. Mobiilisovelluksista saattaa löytyä myös tietuturvahaavoittuvuuksia, joten mobiilialusta voi pakottaa käyttäjät päivittämään versionsa uudempiin.

Joissain sovelluksissa on tärkeää, että sovellus pystyy varastoimaan tietoja myös itse päätelaitteessa. Vaikka mobiilialustat mielletään apuvälineeksi palvelinpään tietoturvassa, tarjoaa tietyt mobiilialustat ratkaisuja myös päätelaitteiden tietojen salaukseen off-line käytössä, joka mahdollistaa monia tietoturvakriittisempiä käyttöskenaarioita.

Push-viestien välitys ja geolokaation hallinta

Push-viestit ovat tärkeässä osassa mobiilisovellusten ja käyttäjän välisessä vuorovaikutuksessa. Mobiilialustan tehtävänä on huolehtia sovellusten liitynnät kaikkiin eri alustojen push-palveluihin. Jotta push-viestit tavoittavat käyttäjät ajallisesti ja paikallisesti oikeaan aikaan, on mobiilialusta myös se paikka, joka hallitsee mobiilisovellusten geolokaatioihin ja kontekstiin liittyvät toiminnallisuudet.

App store ja sovellusten elinkaaren hallinta

App store, sovelluskauppa, voi olla yrityksen sisäinen tai julkinen. Mobiilialustan vastuulla on hoitaa yhteydet julkisiin app storeihin keskitetyllä tavalla ja hallita jaeltavissa olevat sovellusversiot.

Mikäli yrityksellä on paljon sisäisiä sovelluksia ja sisäistä sovelluskehitystä, julkista app storea parempi vaihtoehto sovellusten jakeluun on yrityksen sisäinen app store (Private app store). Sisäinen app store tuo nopeutta sovellusten jakeluun, erinomaisen tavan testata ja arvioida sovelluksia jo kehitysvaiheessa sisäisillä käyttäjillä ja lisäksi sovellusten haavoittavuuksien paikkaaminen on mahdollista nopeammin.

Analytiikka ja hallinta

Mobiilisovellusten kehittämisessä palautteen saaminen on keskeistä. Mobiilialusta kerää analytiikkaa sovellusten käytöstä ja käyttäytymisestä – laitteet, käyttöjärjestelmät, virheilmoitukset, tietoturvalokit jne. Kehittyneemmissä alustaratkaisuissa on mahdollista seurata käyttäjän todellista mobiilisovelluksen käyttöä kosketustasolla.

Milloin tarvitsen mobiilialustaa?

Edellä mainitut alueet pitää suurimassa osassa mobiilisovelluksia tavalla tai toisella ratkaista. Mikäli tuo maan alla oleva monimuotoisuus joudutaan jokaista sovellusta ja sovelluspäivitystä varten tekemään uudelleen ja testaamaan, tuo se kustannuksia sekä hidastaa markkinoille tuloa.

Gartner on luonut “Kolmen säännön” – Yritysten tulisi harkita mobiilialustojen käyttöönottoa, jos heidän mobiiliratkaisuidensa täytyy:

* Tukea kolmea tai useampaa mobiilisovellusta
* Tukea kolmea tai useampaa mobiilikäyttöjärjestelmää
* Integroitua vähintään kolmeen taustajärjestelmään

Nykymaailmassa ja eteenpäin katsovien tutkimusten valossa kaikki kolme tulevat monien yritysten kohdalla täyttymään seuraavien lähivuosien aikana. Minä väitän, että mobiilisovellusten kehitysalustat voivat tuoda merkittävän kilpailukyvyn yrityksille tässä kiristyneessä kilpailutilanteessa, sillä ne mahdollistavat korkealaatuisten mobiilisovellusten tuomisen markkinoille nopeasti kaikille merkittäville mobiilialustoille. Tämä tietenkin, että mobiilisovelluksen takana on vahva liiketoimintaidea… mutta se onkin toinen tarina.