Avainsana-arkisto: Geolokaatio

Käykö kanta-asiakkaasi vieraissa? Tee vastaisku! (Case: Meat Pack)

Kuva: Meat Pack

Kuva: Meat Pack

Markkinoinnin tulisi olla henkilökohtaista ja merkityksellistä. Mobiilimarkkinoinnissa erityisesti korostetaan kontekstuaalisuuden, asiayhteyden, tärkeyttä. Yleisimmät kontekstuaalisuuden määreet ovat paikka ja aika, mutta kanta-asiakkaiden osalta voidaan käyttöönottaa laajempikin arsenaali muuttujia kuten ostohistoria, asiakkaan ikä, koko ja merkkipäivät. Tai tieto, että asiakas on käymässä kilpailijalla.

Meat Pack on Guatemalan trendikkäin kenkäkauppa ja kauppa on tunnettu hyvin rajoitetun ajan voimassa olevista erikoistarjouksistaan. Yritys lanseerasi aika ronskin myynninedistämiskampanjan, joka hyödyntää erinomaisesti mobiilin mahdollisuuksia innovoimaan uutta.

Voi olla, että esimerkki ei sovellu Suomen yrityskulttuuriin, mutta toimii erittäin konkreettisena esimerkkinä kontekstuaalisuuden ja mobiilin mahdollisuuksista. Suomessa olen saanut vähäistä kanta-asiakasviestintää push-notifikaateina (esim Cardun kautta), mutta en yhtäkään kontekstuaalisesti relevanttia mainosta. Mielenkiinnolla odotan kun sellaisen saan – reagoinkohan?

 

Rakentuuko mobiili liiketoimintasi tukevalle alustalle?

Ei mahda olla helppoa olla mobiilisovellusten kehittäjä tulevaisuudessa. Yritysten mobiilisovellusten määrä on suuressa kasvussa ja liiketoimintapäättäjät haluavat sovelluksensa olevan heti saatavilla kaikille asiakkaiden ja henkilöstön käytössä oleville mobiililaitteille. Asiaa ei helpota yhtään sovellusten muuttuminen yhä monimutkaisemmiksi vaatien yhteyksiä useisiin yrityksen sisäisiin taustajärjestelmiin. Ja tämän kaiken tulee tapahtua tietoturvallisesti ja reaaliaikaisesti. Eikä varmasti olisi haittaa 5 tähden luokituksesta app storessa.

Kehittäjän onnistuttua tilaaja näkee työn hedelmät, sovellukset, mutta pinnan alla muhii juurakko. Itse pidän seuraavasta kuvasta:

Value of MEAP

Lähde : IBM, Worklight

Upeana versova, kaikkien nähtävillä oleva mobiilisovellus kätkee alleen kompleksisuuden. Ja tälle kompleksisuudelle ummistetaan silmät helposti, ymmärrettävästikin, koska ensimmäisen sovelluksen myötä sitä ei ole vielä syntynyt. Mutta sovellusten määrä kasvaa…

Jatkossa apuun tulevat mobiilisovellusten kehitysalustat (MADP = Mobile Application Development Platform). Usein käytetään myös termiä MEAP (Mobile Enterprise Application Platform). Itse määrittelin mobiilialustan ohjelmistoksi, joka mahdollistaa mobiilisovellusten kehittämisen usealle eri käyttöjärjestelmälle ja laitteelle tukien niiden liittymistä yrityksen taustajärjestelmiin ja huolehtien sovellusten elinkaaren hallinnasta kehityksestä testaukseen ja tuotantoon.

Mitä löytyy mobiilialustan konepellin alta?

Kun konepellin alle kurkistaa, sieltä pitäisi löytyä ainakin seuraavat osa-alueet:

Cross-Platform kehitysalusta

Yrityksen liiketoimintatarpeista muodostuu vaatimukset mobiilisovellukselle ja kaikki sovellukset eivät ole samanlaisia. Täten alustan täytyy tukea kaikkia mobiilisovellusten eri tyyppejä : mobiilit web-sovellukset, hybridi- ja natiivisovellukset.

Kustannustehokkuuden ja kehityksen nopeuden kannalta tärkein asia on tehdyn koodin uudelleenkäyttö ja alustan täytyy tukea kaikkia yleisimpiä käyttöjärjestelmiä. Maailmalla hyvään peittoon riittää jo Android ja iOS -tuki, mutta Suomessa siihen on lisättävä Windows Phone. Ja Amerikassa Blackberry näyttelee edelleen merkittävää osaa erityisesti yrityskäytössä.

Kehitysalustan täytyy olla helppokäyttöinen ja tukea yleisesti käytössä olevia standardeja (HTML5, CSS, JavaScript) ja mobiiliframeworkkejä. Parhaimmillaan kehitysalustasta löytyy useita valmiita mobiilisovellusmalleja, joita voidaan helposti ottaa käyttöön.

Huono sovellus on käyttämätön sovellus – Emulaattorit auttavat testaamaan itse sovelluksen toimivuutta, mutta tehokas laadunvarmistus vaatii kehitysalustan tukea myös mobiilisovellusten toiminnalliseen testaamiseen ja sen automatisointiin.

Taustajärjestelmäintegraatiot

Yritysten mobiilisovellukset hakevat tietonsa monista eri tietovarannoista ja mobiilialusta tuo helpotusta tähän. Jos esimerkiksi sovellus hakee tietonsa 4 taustajärjestelmästä ja sovellus on tehty 3 käyttäjärjestelmälle, niin tämä vaatisi 12 eri rakennettavaa ja ylläpidettävää liittymää. Mobiilialustasta löytyy adapterit taustajärjestelmiin ilman, että jokaiseen mobiilisovellukseen ne täytyisi erikseen koodata. Lisäksi mobiilialusta pystyy muuttamaan yrityksen tiedot mobiili-ystävällisempään (JSON) muotoon ilman, että JSON muunnosta pitäisi tehdä jokaikiseen integraatioon erikseen.

Keskitetty tietoturvan hallinta

Yritykset ovat investoineet paljon rahaa identiteetin hallinnan ja autentikoinnin rakenteisiin. Mobiilialustan täytyy pystyä hyödyntämään olemassa olevia ratkaisuja. Kehittyneimmistä mobiilialustoista löytyy myös laitekohtainen Single Sign-on -ratkaisu, jossa käyttäjän autentikoiduttua yhteen yrityksen palveluun, saa halutessaan pääsyn myös muihin. Varsinkin yrityssovellusten osalta tämä on erittäin tervetullut ominaisuus.

Hakkeroidut mobiilisovellukset ovat uhka yrityksille. Mobiilialustan tulee varmistaa, että taustajärjestelmiä kutsuvaa sovellusta ei olla mitenkään käsitelty. Mobiilisovelluksista saattaa löytyä myös tietuturvahaavoittuvuuksia, joten mobiilialusta voi pakottaa käyttäjät päivittämään versionsa uudempiin.

Joissain sovelluksissa on tärkeää, että sovellus pystyy varastoimaan tietoja myös itse päätelaitteessa. Vaikka mobiilialustat mielletään apuvälineeksi palvelinpään tietoturvassa, tarjoaa tietyt mobiilialustat ratkaisuja myös päätelaitteiden tietojen salaukseen off-line käytössä, joka mahdollistaa monia tietoturvakriittisempiä käyttöskenaarioita.

Push-viestien välitys ja geolokaation hallinta

Push-viestit ovat tärkeässä osassa mobiilisovellusten ja käyttäjän välisessä vuorovaikutuksessa. Mobiilialustan tehtävänä on huolehtia sovellusten liitynnät kaikkiin eri alustojen push-palveluihin. Jotta push-viestit tavoittavat käyttäjät ajallisesti ja paikallisesti oikeaan aikaan, on mobiilialusta myös se paikka, joka hallitsee mobiilisovellusten geolokaatioihin ja kontekstiin liittyvät toiminnallisuudet.

App store ja sovellusten elinkaaren hallinta

App store, sovelluskauppa, voi olla yrityksen sisäinen tai julkinen. Mobiilialustan vastuulla on hoitaa yhteydet julkisiin app storeihin keskitetyllä tavalla ja hallita jaeltavissa olevat sovellusversiot.

Mikäli yrityksellä on paljon sisäisiä sovelluksia ja sisäistä sovelluskehitystä, julkista app storea parempi vaihtoehto sovellusten jakeluun on yrityksen sisäinen app store (Private app store). Sisäinen app store tuo nopeutta sovellusten jakeluun, erinomaisen tavan testata ja arvioida sovelluksia jo kehitysvaiheessa sisäisillä käyttäjillä ja lisäksi sovellusten haavoittavuuksien paikkaaminen on mahdollista nopeammin.

Analytiikka ja hallinta

Mobiilisovellusten kehittämisessä palautteen saaminen on keskeistä. Mobiilialusta kerää analytiikkaa sovellusten käytöstä ja käyttäytymisestä – laitteet, käyttöjärjestelmät, virheilmoitukset, tietoturvalokit jne. Kehittyneemmissä alustaratkaisuissa on mahdollista seurata käyttäjän todellista mobiilisovelluksen käyttöä kosketustasolla.

Milloin tarvitsen mobiilialustaa?

Edellä mainitut alueet pitää suurimassa osassa mobiilisovelluksia tavalla tai toisella ratkaista. Mikäli tuo maan alla oleva monimuotoisuus joudutaan jokaista sovellusta ja sovelluspäivitystä varten tekemään uudelleen ja testaamaan, tuo se kustannuksia sekä hidastaa markkinoille tuloa.

Gartner on luonut “Kolmen säännön” – Yritysten tulisi harkita mobiilialustojen käyttöönottoa, jos heidän mobiiliratkaisuidensa täytyy:

* Tukea kolmea tai useampaa mobiilisovellusta
* Tukea kolmea tai useampaa mobiilikäyttöjärjestelmää
* Integroitua vähintään kolmeen taustajärjestelmään

Nykymaailmassa ja eteenpäin katsovien tutkimusten valossa kaikki kolme tulevat monien yritysten kohdalla täyttymään seuraavien lähivuosien aikana. Minä väitän, että mobiilisovellusten kehitysalustat voivat tuoda merkittävän kilpailukyvyn yrityksille tässä kiristyneessä kilpailutilanteessa, sillä ne mahdollistavat korkealaatuisten mobiilisovellusten tuomisen markkinoille nopeasti kaikille merkittäville mobiilialustoille. Tämä tietenkin, että mobiilisovelluksen takana on vahva liiketoimintaidea… mutta se onkin toinen tarina.

MEAP, MDM, PNS… Mobiilitermit tutuksi!

Photo by Mobilesdream

Photo by Mobilesdream

Mobiilimaailma on täynnä lyhenteitä ja käsitteitä, jotka eivät välttämättä ole kaikille tuttuja tai saattavat merkitä hieman eri asioita. Avaan tässä kirjoituksessa niitä termejä, jotka tulevat varmasti esille tulevissa kirjoituksissa.

MEAP, MADP, Mobiilialusta
Mobile Enterprise Application Platform, Mobile Application Development Platform – termistön käyttö vaihtelee, mutta yleisesti tarkoitetaan mobiilialustaa (ohjelmistoa), joka mahdollistaa mobiilisovellusten kehittämisen usealle käyttöjärjestelmälle ja laitteelle, liitynnät taustajärjestelmiin ja sovellusten elinkaaren hallinan. Mobiilialusta tuo apuja kompleksisuuden hallintaan silloin kun mobiilisovellusten, eri tuettujen käyttöjärjestelmien ja taustajärjestelmien määrä nousee. Alusta huolehtii keskitetysti mm. cross-platform tuesta, mobiilisovellusten integraatioista, tietoturvasta, push-viestien välityksestä ja App Store -liittymistä.

MDM
Mobile Device Management – Ohjelmistot ja palvelut yrityksessä käytössä olevien mobiililaitteiden – myös yksityisomisteisten – valvontaan, hallintaan ja tietoturvan varmistamiseen. Yleisesti ottaen MDM-ohjelmistot mahdollistavat ohjelmistojen, tietojen, konfiguraatioasetusten ja päivitysten jakelun mobiililaitteille langattomasti.

Cross-platform
Cross-platform termillä tarkoitetaan mobiilista puhuttaessa mobiilikäyttöjärjestelmiä (IOS, Android, Windows Mobile, Blackberry…) ja eri laitetyyppejä (älypuhelin, tabletti…) sekä yleisesti ohjelmistojen kykyä toimia samalla tavalla kaikissa. Esim. cross-platform kehittämisessä kehitetään ohjelmisto kerran ja se toimii kaikilla eri alustoilla.

Geolocation, geolokaatio
Geolokaatiolla tarkoitetaan menetelmää paikantaa kohde tai itse kohteen fyysistä sijaintia. Paikannus tapahtuu hyödyntäen useita käytössä olevia tekniikoita, kuten GPS, langattomat verkot, päätelaitteen IP-osoite, Bluetooth tai RFID. Geolokaatiota hyödynnetään mm. kohdentamaan palvelua tai mainontaan kyseiseen paikkaan sopivaksi.

Push-viestit, PNS
Push-viestit ovat viestejä, jotka laitteeseen saapuessaan lähes poikkeuksetta herättävät käyttäjän huomion. Viestit saapuvat aina käyttäjän sallimana, näkyvät reaaliaikaisesti laitteessa ja voivat sisältää monipuolista interaktiivista sisältöä. Ne liittyvät aina puhelimelle ladattuun sovellukseen.
Push Notification Service on palvelu, joka mahdollistaa push-viestin välityksen eri valmistajien päätelaitteille. Kaikilla valmistajilla on omat push-palvelunsa : Apple Push Notification Service (APNs), Google Cloud Messaging for Android  (GCM), Microsoft Push Notifications Service (MPNS) ja Blackberry Push Service.

App Store
App Store  on nykyisin sekä geneerinen että erityisesti Applen App Storeen viittaava termi. Yleisesti ”app store”:lla tarkoitetaan verkossa sijaitsevaa mobiiliohjelmistoja myyvää kauppapaikkaa. Yleisimmät ovat Apple App Store, Google Play Store, BlackBerry World ja Windows Phone Store.

Eri mobiilisovellustyypit

Native App, Natiivi sovellus
Natiivi sovellus on ohjelmisto, joka on kehitetty nimenomaisesti tietylle alustalle tai laitteelle. Niiden etu on kyseisen alustan tai laitteen kaikkien ominaisuuksien täysi hyödyntäminen ja optimointi. Natiivi sovellus on ladattavissa app storesta.

Mobile Web App, mobiili web-sovellus
Mobiili web-sovellus  on perinteisin web-tekniikoin (HTML5) tehty natiivisovelluksen kaltainen mobiilipäätelaitteeseen optimoitu sovellus. Sovellusta ajetaan aina palvelimelta. Sovellusta voidaan käyttää joko päätelaitteen web-selaimella tai se voidaan paketoida ladattavaksi ladattavaksi app storesta. (Tosin joidenkin määritelmien mukaan tällöin on jo kyseessä hybridisovellus…)

Hybrid App, Hybridisovellus
Hybridisovellukset yhdistävät elementtejä sekä natiivista sekä mobiileista web-sovelluksista. Hybridisovellukset paketoidaan natiivisovelluksiksi ja niitä voidaan ajaa myös off-line tilassa. Hybridisovellukset hyödyntävät laitteiden natiiviominaisuuksia, kuten kameraa ja paikkatietoa. Voidaan tehdä esimerkiksi “wow-efektejä” sisältäviä käyttöliittymiä muun sisällön ollessa kustannustehokasta web-tekniikkaa.

Käyttöliittymä kehitys

HTML, HTML5 (HyperText Markup Language)
HTML  on yksinkertaistettuna kieli, jolla nettisivut on koodattu. HTML5 on kielen uusin versio ja yleisnimitys nykyaikaisille web-tekniikoille. Mobiilissa HTML5:seen liittyy usein myös tekniikat CSS ja JavaScript.

CSS (Cascading Style Sheets)
CSS kuvaa sivustojen tyylin – miten kyseinen sisältö esitetään (muotoilu, fontit, listat, värit, asemoinnit…)

JavaScript
JavaScript on web-ympäristöissä käytettävä komentosarjakieli – JavaScript tuo HTML5-sisältöön elämää, kuten animaatioita ja transitioita.

Mobile Framework, mobiilikehitys-framework, mobiiliframework
Mobiiliframeworkillä tarkoitetaan kirjastoja, jotka tarjoavat käyttöliittymien luonnin tueksi valmiita komponentteja hyödynnettäväksi, kuten näkymien välisiä transitioita, erilaisia listanäkymiä yms. Käytetyimpiä mobiiliframeworkkeja ovat Sencha Touch, jQuery Mobile ja Dojo.

Apache Cordova / Phone Gap
Apache Cordova on open source framework, jonka avulla voidaan perinteisin web-tekniikoin tehdyt sovellukset saada hyödyntämään laitteiden ja ohjelmistojen natiiviominaisuuksia. Ratkaisulla pystytään paketoimaan web-sovellus natiivisovellukseksi ja app storeen ladattavaksi. Phone Gap on Apache Cordovan kaupallinen ilmentymä, mutta usein Phone Gapistä puhuttaessa tarkoitetaan nimenomaisesti Apache Cordovaa.

Ja lopuksi vielä muutama tekninen termi : 
 
JSON, (JavaScript Object Notation)
JSON on yleisesti mobiilisovelluksissa käytetty tiedonesitystapa (vrt XML). Nimestään ja JavaScript-perustastaan huolimatta JSON on JavaScriptistä riippumaton, eli sitä voidaan hyödyntää myös muilla ohjelmointikielillä.

API (Application Program Interface), Web-API
APIen, ohjelmointirajapintojen, kautta ohjelmistot voivat keskustella keskenään. Mobiilista puhuttaessa vastaan tulee kuitenkin yleisemmin Web APIt, jotka ovat rajapintoja eri verkkopalveluiden välillä. Niiden avulla pystytään yhdistelemään olemassa olevien palvelujen sisältöä uusiksi palveluiksi. ”Data on raaka-ainetta ja API:t portteja raaka-aineen lähteille”

Eiköhän noilla päästä jo eteenpäin. Termien määritelmien lähteinä on käytetty useita sivustoja ja henkilöitä, kiitokset seuraaville :
Webopedia.com
Wikipedia.org
Mobiilikehitys.fi
Ville Peltola, Ilari Ahtiainen

Puuttuiko joku tärkeä termi tai käsite? Mokasinko jonkun pahasti? Kommentteja vastaanotetaan.