Markkinakatsaus Q1/2014 – Mobiilikäyttöjärjestelmät

Yrityksen mobiilistrategiaa luodessa on hyvä ymmärtää markkinoiden tilanne eri teknologioiden suhteen. Mobiilisovellusten kehittämisen kannalta yksi tärkeimmistä tiedoista on mille mobiilikäyttöjärjestelmälle sovelluksia lähdetään kehittämään.

Olemme kiusallisen läheltä saaneet seurata mobiilikäyttöjärjestelmissä tapahtuneen markkinaosuuksien muutoksen viime vuosina. Android on vakuuttavalla tavalla napannut maailmanlaajuisesti leijonanosan markkinaosuuksista puhuttaessa uusista toimituksista. Alla Bloombergin kokoama tilasto:

Markkinaosuudet Q1 2014 – Maailma vs. Suomi

 Käytössä olevien mobiilaitteiden kannalta tilanne ei ole vielä aivan yhtä murskaava. Suuntaa antavaa tilastoa saamme esim. StatCounterin tietokannoista, jotka mittaavat webbiliikennettä palveluun rekisteröityneiltä sivustoilta.

Globaalisti toimivien mobiilisovelluskehittäjien kannalta tilanne on kohtalaisen helppo – tee sovelluksesi Androidille ja iOSille, niin katat n. 70 % kaikista käyttäjistä.

 

StatCounter FY14Q1 – Mobile OS WW

Mutta… Suomen osalta tilanne onkin varsin erilainen. Kun muualla pärjätään käytännössä kahdella käyttöjärjestelmällä, Suomessa on välttämätöntä keskittyä mobiilisovellusten kehittämisessä kolmeen käyttöjärjestelmään. Erityisesti yrityksille suunnattujen sovellusten osalta tämä korostuu, sillä Windows Phone on hyvin yleinen valinta yritysten työsuhdepuhelimeksi.

StatCounter FY14Q1 – Mobile OS Finland

Tulevaisuuden ennusteet

Tilanne saattaa tulevaisuudessa muotoutua toisenlaiseksi Suomen osalta, kun vahvat tunnesiteet Nokiaan purkautuvat Microsoft-kaupan myötä. Yleisesti tulevaisuuden suunnasta analyytikot ovat esittäneet omia näkemyksiään, mutta eniten tunnutaan uskovan Androidin valtakauden jatkumiseen. IOSille ja Windows Phonelle povataan hyvin maltillista kasvua verrattuna Androidiin.

Global operating system market share based on device shipments. Source: Gartner Inc.

Fragmentaatio

Androidin kasvu tulee kasvattamaan jo ennestään valtavaa Android-versioiden fragmentaatiota (esim. 4000+ eri älypuhelinmallia…). OpenSignal on visualisoinut hyvin asiaa artikkelissaan, johon suosittelen tutustua. Hyvänä vertailuna esimerkiksi Android- vs. iOS-leirien tuetut näyttöjen resoluutiot. Tässä on kehittäjille ja testaajille työsarkaa: miten varmistetaan sovellusten toimivuus kaikissa eri versioissa.

OpenSignal – Android vs. iOS resolution

Uudet toimijat

Uusista toimijoista Jolla on saanut hyvin palstatilaa Suomen lehdistössä, mutta merkittävää markkinaosuutta heidän MeeGon pohjalta rakennettu Sailfish OS ei ole saanut.

Markkinoille tuleminen on suuremmillekin tekijöille haastavaa. Samsungin ja Intelin ajaman Tizen-käyttöjärjestelmän piti saada tämän vuoden MWC:ssä lihaa luiden ympärille, mutta lanseeraukset jäivät kovin vähiin. Suurin syy on epävarmuus markkinoiden imusta muita kuin Androidia ja iOSia (ja WP:tä) kohtaan.

Oman luvun mobiilikäyttöjärjestelmien historiaan haluaa kirjoittaa myös Mozilla, joka on tuonut markkinoille selainpohjaisen Firefox OS:n mobiililaitteille. Mozilla hakee paikkaansa low-end-älypuhelinten markkinasta. MWC:ssä Mozilla julkaisi yhteistyökuvioitaan, joiden tavoitteena on tuoda markkinoille alle 25 USD maksava älypuhelin. Tämä hintataso haastaa erittäin vahvasti halvimmat Android-laitteet sekä myös ns. feature phone -kategoriaan kuuluvat laitteet, joita mm. Nokian Asha-mallit ovat edustaneet.

Villi kortti voi olla myös aina niin yllättävä Kiina, joka on esitellyt oman avoimeen Linuxiin perustuvan COS (China Operating System) -käyttöjärjestelmänsä. Omalla käyttöjärjestelmällään Kiina pyrkii murtamaan ulkomaalaisten toimijoiden monopolin mobiilikäyttöjärjestelmissä. Kiinan asettaessa “lempeitä suuntaviivojaan” kansalaisille ja hallinnon edustajille COSin käytöstä voi käyttöjärjestelmän osuus nousta hetkessä erittäin merkittävälle tasolle – ainakin Kiinan sisäisessä markkinassa.

Tilanne elää, monimuotoisuus jatkuu

Seuraavat vuodet eletään Suomessa tilanteessa, jossa yritysten tulee tukea mobiilisovelluksissaan vähintään kolmea eri käyttöjärjestelmää – Androidia, iOSia ja Windows Phonea. Monimuotoisuuden lisääntyessä odotukset kasvavat cross-platform kehitysympäristöjä kohtaan ja HTML5:n suuntaan tuntuu kääntyvän monen yrityksen ja kehittäjän katseet. Samoin lisääntyy kiinnostus mobiilialustojen suuntaan, joiden avulla voidaan tehostaa mobiilisovellusten kehittämistä, testausta, hallintaa ja sovellusten integraatiota taustajärjestelmiin. Varmaa on, että mobiilin monimuotoisuus tulee jatkumaan lähivuodet – epävarmaa on ovatko yritykset varautuneet siihen riittävästi.

 

Gartnerin Top 10 näkemykset mobiiliteknologioista vuosille 2015 ja 2016

Parin vuoden päästä yritysten tulee hallita huomattava määrä eri teknologioita ja taitoja saadakseen täyden hyödyn mobiilin tuomista mahdollisuuksista, ennustaa Gartner tänään kirjoituksessaan. Useat näistä teknologioista eivät ole tuttua “perus-IT:tä”.

Gartnerin nimeämä “3 x 3 tulevaisuus” eli kolmen keskeisen mobiilikäyttöjärjestelmän (Android, iOS ja Windows) sekä kolmen sovellustyypin (natiivi, hybridi ja mobiili web) tuoma kompleksisuus sovelluskehityksessä ja sen työvälineissä tulee jatkumaan. Tämä asettaa suuria vaatimuksia yrityksille tasapainoillessa mm. kustannustehokkuuden ja käytettyjen teknologioiden kesken. HTML5 ei ole vielä osoittautunut ihmelääkkeeksi tähän, mutta haasteista huolimatta se on kuitenkin kypsymässä ja Gartner ennakoikin sen olevan olennainen teknologia yritysten mobiilisovellusten kehityksessä.

Käyttäjäkokeman merkitys, uudet toiminnallisuudet ja “wow”-elementit, kuten lisätty todellisuus (“augmented reality”), tulevat korostumaan varsinkin kuluttajasovelluksissa. Parhaiden kuluttajasovellusten asettaessa riman korkealle, yritysten täytyy joko kehittää vahvasti omaa osaamistaan tai kumppanoitua uusien tekijöiden kanssa vastatakseen käyttäjien kohonneisiin odotuksiin.

Aiempaa huomattavasti tarkemman lokaatiotiedon hyödyntäminen tulee mahdollistamaan erittäin kohdennetun ja kontekstuaalisesti relevantin palvelun. Sisätiloissa tapahtuva paikannus ottaa suuria kehitysaskelia hyödyntäen mm. Bluetooth Smart -standardia. Pidemmällä tähtäimellä Gartner tuntuu uskovan myös älykkään valaistuksen tuomiin mahdollisuuksiin.

Puettava teknologia, kuten älykellot ja Google Glass, sekä Internet of Things tulevat mobiilisovelluksiin ja ihmisten elämään. Näiden ohjaus tulee pyörimään älypuhelinten ja tablettien ympärillä.

Verkkoteknologioiden puolelta Gartner nostaa ennustuksissaan esille uudet Wi-Fi ja LTE -standardit. Langattomien verkkojen suorituskyvyn ja vasteaikojen paraneminen mahdollistaa uudenlaisia palveluita, mutta toisaalta lokaatiodatan tarkkuuden kasvattaminen saattaa vaatia yrityksiltä tiheämmin rakennettuja Wi-Fi verkkoja.

Mobiilianalytiikalle povataan myös kasvua. Sovellusten suorituskyvyn hallinnan (APM, Application Performance Monitoring) ratkaisut auttavat yrityksiä saamaan näkyvyyden mahdollisiin suorituskykyä rajoittaviin pullonkauloihin, sovellusten käyttäytymiseen ja laite- ja käyttöjärjestelmäkirjoon sekä tarkemmalla tasolla mitä sovelluksen ominaisuuksista eniten käytetään.

Edellisessä blogikirjoituksessa kirjoitin mobiilialustasta  ja miten se tarjoaa tukea mobiilisovellusten kehittämiseen, hallintaan ja tietoturvaan. Gartner povaa useiden eri mobiilia liiketoimintaa tukevien teknologioiden (MDM, MAM) konvergenssia ja lanseeraa termin Enterprise Mobile Management, EMM. Nämä työkalut tulevat jatkossa edelleen kypsymään ja laajentumaan vastaamaan yrityksien kasvia mobiilitarpeita.

Mielestäni mielenkiintoisia näkemyksiä tulevasta ja uskon monen näistä pitämän erittäin hyvin paikkansa. Suosittelen tutustumaan koko artikkeliin. Oletteko samaa mieltä Gartnerin näkemysten kanssa?

Rakentuuko mobiili liiketoimintasi tukevalle alustalle?

Ei mahda olla helppoa olla mobiilisovellusten kehittäjä tulevaisuudessa. Yritysten mobiilisovellusten määrä on suuressa kasvussa ja liiketoimintapäättäjät haluavat sovelluksensa olevan heti saatavilla kaikille asiakkaiden ja henkilöstön käytössä oleville mobiililaitteille. Asiaa ei helpota yhtään sovellusten muuttuminen yhä monimutkaisemmiksi vaatien yhteyksiä useisiin yrityksen sisäisiin taustajärjestelmiin. Ja tämän kaiken tulee tapahtua tietoturvallisesti ja reaaliaikaisesti. Eikä varmasti olisi haittaa 5 tähden luokituksesta app storessa.

Kehittäjän onnistuttua tilaaja näkee työn hedelmät, sovellukset, mutta pinnan alla muhii juurakko. Itse pidän seuraavasta kuvasta:

Lähde : IBM, Worklight

Upeana versova, kaikkien nähtävillä oleva mobiilisovellus kätkee alleen kompleksisuuden. Ja tälle kompleksisuudelle ummistetaan silmät helposti, ymmärrettävästikin, koska ensimmäisen sovelluksen myötä sitä ei ole vielä syntynyt. Mutta sovellusten määrä kasvaa…

Jatkossa apuun tulevat mobiilisovellusten kehitysalustat (MADP = Mobile Application Development Platform). Usein käytetään myös termiä MEAP (Mobile Enterprise Application Platform). Itse määrittelin mobiilialustan ohjelmistoksi, joka mahdollistaa mobiilisovellusten kehittämisen usealle eri käyttöjärjestelmälle ja laitteelle tukien niiden liittymistä yrityksen taustajärjestelmiin ja huolehtien sovellusten elinkaaren hallinnasta kehityksestä testaukseen ja tuotantoon.

Mitä löytyy mobiilialustan konepellin alta?

Kun konepellin alle kurkistaa, sieltä pitäisi löytyä ainakin seuraavat osa-alueet:

Cross-Platform kehitysalusta

Yrityksen liiketoimintatarpeista muodostuu vaatimukset mobiilisovellukselle ja kaikki sovellukset eivät ole samanlaisia. Täten alustan täytyy tukea kaikkia mobiilisovellusten eri tyyppejä : mobiilit web-sovellukset, hybridi- ja natiivisovellukset.

Kustannustehokkuuden ja kehityksen nopeuden kannalta tärkein asia on tehdyn koodin uudelleenkäyttö ja alustan täytyy tukea kaikkia yleisimpiä käyttöjärjestelmiä. Maailmalla hyvään peittoon riittää jo Android ja iOS -tuki, mutta Suomessa siihen on lisättävä Windows Phone. Ja Amerikassa Blackberry näyttelee edelleen merkittävää osaa erityisesti yrityskäytössä.

Kehitysalustan täytyy olla helppokäyttöinen ja tukea yleisesti käytössä olevia standardeja (HTML5, CSS, JavaScript) ja mobiiliframeworkkejä. Parhaimmillaan kehitysalustasta löytyy useita valmiita mobiilisovellusmalleja, joita voidaan helposti ottaa käyttöön.

Huono sovellus on käyttämätön sovellus – Emulaattorit auttavat testaamaan itse sovelluksen toimivuutta, mutta tehokas laadunvarmistus vaatii kehitysalustan tukea myös mobiilisovellusten toiminnalliseen testaamiseen ja sen automatisointiin.

Taustajärjestelmäintegraatiot

Yritysten mobiilisovellukset hakevat tietonsa monista eri tietovarannoista ja mobiilialusta tuo helpotusta tähän. Jos esimerkiksi sovellus hakee tietonsa 4 taustajärjestelmästä ja sovellus on tehty 3 käyttäjärjestelmälle, niin tämä vaatisi 12 eri rakennettavaa ja ylläpidettävää liittymää. Mobiilialustasta löytyy adapterit taustajärjestelmiin ilman, että jokaiseen mobiilisovellukseen ne täytyisi erikseen koodata. Lisäksi mobiilialusta pystyy muuttamaan yrityksen tiedot mobiili-ystävällisempään (JSON) muotoon ilman, että JSON muunnosta pitäisi tehdä jokaikiseen integraatioon erikseen.

Keskitetty tietoturvan hallinta

Yritykset ovat investoineet paljon rahaa identiteetin hallinnan ja autentikoinnin rakenteisiin. Mobiilialustan täytyy pystyä hyödyntämään olemassa olevia ratkaisuja. Kehittyneimmistä mobiilialustoista löytyy myös laitekohtainen Single Sign-on -ratkaisu, jossa käyttäjän autentikoiduttua yhteen yrityksen palveluun, saa halutessaan pääsyn myös muihin. Varsinkin yrityssovellusten osalta tämä on erittäin tervetullut ominaisuus.

Hakkeroidut mobiilisovellukset ovat uhka yrityksille. Mobiilialustan tulee varmistaa, että taustajärjestelmiä kutsuvaa sovellusta ei olla mitenkään käsitelty. Mobiilisovelluksista saattaa löytyä myös tietuturvahaavoittuvuuksia, joten mobiilialusta voi pakottaa käyttäjät päivittämään versionsa uudempiin.

Joissain sovelluksissa on tärkeää, että sovellus pystyy varastoimaan tietoja myös itse päätelaitteessa. Vaikka mobiilialustat mielletään apuvälineeksi palvelinpään tietoturvassa, tarjoaa tietyt mobiilialustat ratkaisuja myös päätelaitteiden tietojen salaukseen off-line käytössä, joka mahdollistaa monia tietoturvakriittisempiä käyttöskenaarioita.

Push-viestien välitys ja geolokaation hallinta

Push-viestit ovat tärkeässä osassa mobiilisovellusten ja käyttäjän välisessä vuorovaikutuksessa. Mobiilialustan tehtävänä on huolehtia sovellusten liitynnät kaikkiin eri alustojen push-palveluihin. Jotta push-viestit tavoittavat käyttäjät ajallisesti ja paikallisesti oikeaan aikaan, on mobiilialusta myös se paikka, joka hallitsee mobiilisovellusten geolokaatioihin ja kontekstiin liittyvät toiminnallisuudet.

App store ja sovellusten elinkaaren hallinta

App store, sovelluskauppa, voi olla yrityksen sisäinen tai julkinen. Mobiilialustan vastuulla on hoitaa yhteydet julkisiin app storeihin keskitetyllä tavalla ja hallita jaeltavissa olevat sovellusversiot.

Mikäli yrityksellä on paljon sisäisiä sovelluksia ja sisäistä sovelluskehitystä, julkista app storea parempi vaihtoehto sovellusten jakeluun on yrityksen sisäinen app store (Private app store). Sisäinen app store tuo nopeutta sovellusten jakeluun, erinomaisen tavan testata ja arvioida sovelluksia jo kehitysvaiheessa sisäisillä käyttäjillä ja lisäksi sovellusten haavoittavuuksien paikkaaminen on mahdollista nopeammin.

Analytiikka ja hallinta

Mobiilisovellusten kehittämisessä palautteen saaminen on keskeistä. Mobiilialusta kerää analytiikkaa sovellusten käytöstä ja käyttäytymisestä – laitteet, käyttöjärjestelmät, virheilmoitukset, tietoturvalokit jne. Kehittyneemmissä alustaratkaisuissa on mahdollista seurata käyttäjän todellista mobiilisovelluksen käyttöä kosketustasolla.

Milloin tarvitsen mobiilialustaa?

Edellä mainitut alueet pitää suurimassa osassa mobiilisovelluksia tavalla tai toisella ratkaista. Mikäli tuo maan alla oleva monimuotoisuus joudutaan jokaista sovellusta ja sovelluspäivitystä varten tekemään uudelleen ja testaamaan, tuo se kustannuksia sekä hidastaa markkinoille tuloa.

Gartner on luonut “Kolmen säännön” – Yritysten tulisi harkita mobiilialustojen käyttöönottoa, jos heidän mobiiliratkaisuidensa täytyy:

* Tukea kolmea tai useampaa mobiilisovellusta
* Tukea kolmea tai useampaa mobiilikäyttöjärjestelmää
* Integroitua vähintään kolmeen taustajärjestelmään

Nykymaailmassa ja eteenpäin katsovien tutkimusten valossa kaikki kolme tulevat monien yritysten kohdalla täyttymään seuraavien lähivuosien aikana. Minä väitän, että mobiilisovellusten kehitysalustat voivat tuoda merkittävän kilpailukyvyn yrityksille tässä kiristyneessä kilpailutilanteessa, sillä ne mahdollistavat korkealaatuisten mobiilisovellusten tuomisen markkinoille nopeasti kaikille merkittäville mobiilialustoille. Tämä tietenkin, että mobiilisovelluksen takana on vahva liiketoimintaidea… mutta se onkin toinen tarina.

Blogi mobiilista liiketoiminnasta ja mobiiliteknologioista

Viime vuonna mobiilisovelluksia myytiin n. 20-25 miljoonalla dollarilla (ABI Research) ja älypuhelimia myytiin lähes miljardi kappaletta (Gartner). Mobiilisuus on todellakin kaikkialla, mutta suomenkielistä tietoa mobiilista liiketoiminnasta ja mobiiliteknologioista on silti vähän. Tämä epäkohta tulee nyt ratkaistuksi.

Blogi tulee käsittelemään mobiilia liiketoimintaa ja mobiiliteknologioita suhteellisen laajasti. Mobiiliteknologioiden osalta aiheina ovat mm. mobiilialustat, mobiilisovellusten ja -laitteiden hallinta, mobiili tietoturva sekä -analytiikka. Liiketoiminnallisesta näkökulmasta käsitellään mm. yritysten digitaalisia strategioita ja mobiilin vaikutusta eri toimialoille ja ihmisten elämään. Näiden suurempien teemojen lisäksi käsittelen myös pinnalla olevia ajankohtaisia asioita. Itse mobiililaitteita ja niiden kehitystä seurataan useassa blogissa jo riittävällä tasolla, enkä tule niihin suuremmiten keskittymään.

Vaikka blogi on henkilökohtainen, tulen kutsumaan kirjoittajiksi myös muita alan asiantuntijoita. Tavoitteena on saada tästä eläväinen blogi, jonka sisältö sivistää, pistää miettimään ja ehkä herättää tunteitakin. Vastakkaisiakin. Osallistukaa siis keskusteluun ja jos asiat kiinnostavat noin muuten, niin kirjoittajiin voi olla myös suoraan yhteydessä.

Pistäkää blogi seurantaan ja Stay tuned!