Mobiilisuus on nostettu asiakkaiden, analyytikoiden ja IT-teollisuuden ajatuksissa ja näkemyksissä erityisluonteiseen asemaan. Mutta miksi mobiili on erilainen tai erityisluonteinen verrattuna perinteiseen desktop-webbiin? Aihetta voidaan lähestyä useasta eri näkökulmasta. Tässä artikkelissa käsittelen asiaa mobiilia liiketoimintaa tekevän yrityksen perspektiivistä.
1) Mobiilisovellukset ovat erilaisia
Mobiilisovellukset ovat usein strategisia yritykselle. Ne tarjoavat välittömän pääsyn yrityksen palveluihin ja mahdollistavat vuorovaikutussuhteen syntymisen yrityksen ja käyttäjän välille aikaan ja paikkaan katsomatta. Tämä aiheuttaa painetta yrityksen taustaprosesseille, infrastruktuurille ja liiketoimintamalleille. Infrastruktuurin osalta mobiilikäyttö saattaa merkitä suurtakin kasvua transaktioiden määrässä, kun mobiilisovellukset helpottavat asiakkaan ja yrityksen välistä vuorovaikutusta – hyvinä esimerkkeinä usein tapahtuva tilauksen statuksen tai tilitietojen tarkistaminen. Vastavuoroisesti yritykset tavoittavat asiakkaansa aina ja voivat (oikein käytettynä) tarjota käyttäjilleen parempaa palvelua.
Yhtenä suurimpana ja erottavimpana tekijänä mobiilisovelluksissa pidetään sitä, että ne ovat kontekstitietoisia (context-aware), eli ymmärtävät ympäröivän tilanteen (aika, paikka…) ja muokkaavat käyttäytymistään sen mukaisesti. Kontekstuaalisuutta parhaiten hyödyntäviä sovelluksia on jo pitkään povattu seuraaviksi “killer-appseiksi”.
Vaikka verkkoyhteydet ovat Suomessa hyvällä mallilla, tulee niiden luotettavuus ottaa huomioon suunnittelussa. Ei voida olettaa, että jokaisessa niemennotkossa verkko toimii tai toimii täydellä nopeudella. Tämän takia siirrettävän datan määrä tulisi pitää pienenä ja sen käyttöä optimoida. Sovelluksesta riippuen offline-käyttö tulee olla tuettuna.
Mobiililaitteiden näyttöjen pieni koko vaatii erityistä panostusta käyttökokemuksen suunnitteluun. Mobiilisovellusten käyttäjät ovat käyttöliittymien osalta kranttuja ja vaativat niiltä parempaa käyttökokemusta kuin web-käytöstä. Tämän takia harvoin riittää, että lähdetään sovittamaan olemassa olevaa web-käyttöliittymää pieneen ruutuun. Varsinkin uusia sovelluksia suunniteltaessa tärkeää onkin nostaa mobiilikäyttö ensiksi suunniteltavien asioiden joukkoon. Perinteisestä poikkeavia käyttöliittymiä, kuten ääniohjautuvuutta, alkaa myös näkyä markkinoilla.
2) Mobiilisovellusten kehitys on erilaista
Mobiilisovellusten kehitys on usein se eniten keskustelua herättävä aihe. Nopeasti tullaan eri leirien väliseen vastakkainasetteluun: Kehitetäänkö Web-/HTML5-, natiivi- vai hybridimalleilla, mille alustalle lähdetään tekemään sovelluksia ensin, jne. Mobiilisuus on kuuma aihe ja markkinat ovat pullollaan pelureita, jotka yrittävät saada siivunsa mehukkaasta grillikyljestä. Jatkuvalla syötöllä nousee start-uppeja, jotka tarjoavat uusia alustoja ja frameworkkejä. Tärkeää olisikin valita alusta, joka mahdollistaa kaikki eri lähestymiset, on avoin ja standardeihin perustuva. Myös alustaa tarjoavan yrityksen olemassaoloon on voitava luottaa.
Perinteisiin sovelluksiin verrattuna mobiilisovelluksien kehityssyklit ovat huomattavasti nopeampia. Lisäksi tuettuja laitteita ja käyttöjärjestelmäversioita on huomattavasti suurempi määrä – jo pelkästään Android-versioita on useita satoja. Muun muassa nämä asiat pakottavat yritysten miettimään omia kehitys- ja tuotantoonvientiprosesseja uudella tavalla, jotta markkinoiden vaateisiin päästään. Miten varmistetaan, että sovellus saadaan kehitettyä samanaikaisesti ja nopeasti kaikille halutuille alustoille? Miten testataan sovellukset ja niiden integraatiot taustajärjestelmien kanssa kaikilla alustoilla?
3) Hallinta on erilaista
Mobiilissa liiketoiminnassa on käytännössä kaksi näkökantaa hallintaan: Laitteiden (MDM, Mobile Device Management) ja sovellusten (MAM, Mobile Application Management) hallinta. Suuri osa normaalin sovellus- ja laitehallinnan perusvaatimuksista on sovellettavissa myös mobiiliin, mutta mobiilissa on omia uniikkeja erityispiirteitä, joita hallinnassa tulee ottaa huomioon.
Laitteiden hallinta on noussut erittäin tärkeään asemaan Bring Your Own Device -trendin yleistyttyä. BYOD on tuonut mukanaan laitteiden ja käyttöjärjestelmien monimuotoisuuden. Hallintateknologioiden täytyy tukea tätä monimuotoisuutta ja nopeaa päivitystahtia.
Mobiililaitteet eivät aina ole henkilökohtaisia. Esimerkiksi tabletteja jaetaan usein perheen sisällä ja vastaavasti yrityksissä on usein yhteiskäyttöisiä laitteita. Täten mobiililaitteiden “persoona” usein sekoittuu ollen sekä työ- että vapaa-ajan laite. Miten varmistetaan sopivan tasoinen tietoturva kaikkiin profiileihin? Vuosittain katoaa 4,3 % yritysten omistamista älypuhelimista – miten varmistetaan tietojen tyhjennys näissä tapauksissa? Entä BYOD-laitteiden osalta vain työtehtäviin liittyvien tietojen tyhjennys?
Mobiilisovellusten hallinta, jakelu ja versionhallinta on haastellisempaa kuin perinteisten. Varsinkin kuluttajapuolen sovelluksissa ei läheskään aina pystytä vaikuttamaan siihen, millä versiolla palveluja käytetään. Mikäli sovelluksessa on kriittinen virhe, olisi tietenkin toivottavaa, että yrityksellä on mahdollisuus estää pääsy taustajärjestelmiin ja pakottaa päivittämään sovellus. Oma haasteensa on, jos sovelluskaupasta ei vielä ole uutta versiota saatavilla, sillä uuden sovelluksen tarkistaminen esim. Applen AppStoreen vie keskimäärin 5 päivää. Yrityksen sisäiseen käyttöön tarkoitetun sovelluksen ollessa kyseessä tilannetta helpottaa yrityksen oma, Enterprise AppStore, jossa rajoituksia ei samalla tavalla ole.
4) Tietoturva on erilaista
Pienet, kevyet ja aina päällä olevat laitteet muodostavat uhan tietoturvalle joutuessaan vääriin käsiin. Maailmassa katoaa n. 70 miljoonaa älypuhelinta vuosittain, joten riski on todellinen. Vaikka teknologia onkin olemassa, niin mobiililaitteiden tietoturvapolitiikkojen varmentaminen ei ole vielä samalla tasolla perinteisten kannettavien päätelaitteiden kanssa.
Kontekstuaalisuus voidaan ottaa osaksi myös tietoturvaa ja pääsynhallintaa. Voidaan esimerkiksi määritellä, että tietystä geo-lokaatiosta ja turvallisesta verkosta pääsee kaikkiin sovelluksen toiminnallisuuksiin ja kaikkiin tietoihin yksinkertaisella autentikoinnilla. Muista sijainneista tai verkoista rajoitetaan sovelluksen toiminnallisuutta ja päästään vain kryptattuihin tietoihin vahvemmalla autentikoinnilla.
Päätelaitteiden autentikoinnin osalta kehitys on tuonnut mukanaan mielenkiintoisia uusia mahdollisuuksia, kuten Applen Touch ID -sormenjälkiskannauksen. Samsungilta huhutaan tulevan silmän iriksen skannaus. Miten näitä voidaan jatkossa hyödyntää myös yrityksen järjestelmiin autentikoinnissa, jää nähtäväksi.
Mobiili on siis monessa mielessä erilainen. Mobiili tuo tullessaan haasteita sovellusten kehittämiselle, hallinnalle ja tietoturvalle, mutta mobiilin mahdollisuuksien takia hankkeisiin kannattaa varmasti tarttua!
”Voisinko auttaa sinua vähentämään työsi kuormitusta ja saamaan enemmän vapaa-aikaa?” Kieltämättä houkutteleva tarjous, mutta mitä tapahtuu, jos lausetta jatketaan kertomalla toteutuksen tapahtuvan ”hallitsemalla” käyttäjän mobiililaitetta. Tuon jälkeen lause koetaan helposti muodossa ”Haluan hallita jokaista liikettäsi ja tietää kaiken mitä teet”?
Mobiilia liiketoimintaa ja teknologiaa 